Haminassa alkoi viime keväänä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämä koulujen lukumummo ja lukuvaaritoiminta. Lukumummojen ja -vaarien tehtävänä on olla kouluissa vapaaehtoisina tukemassa lapsen lukutaidon ja luetun ymmärtämisen vahvistumista. MLL kouluttaa mummit ja vaarit tehtävään.
– Oikeastaan voidaan puhua kouluvaarista ja koulumummosta, sillä tehtävään voidaan sovittaessa sisällyttää muutakin. Kouluvaarit ja -mummot ovat mukana koulun arjessa koulun määrittämien tarpeiden mukaisesti, toteaa Poitsilan kouluvaari, toiminnan yhteyshenkilönä toimiva Jarkko Lappeteläinen.
– Lukemisen tukemisen lisäksi vaarit ja mummot voivat esimerkiksi olla mukana tukena koulun retkillä tai iltapäiväkerhossa. Mummot ja vaarit eivät ole opettajia vaan turvallisia aikuisia, joilla on aikaa kiireettä kuunnella ja jutella lapsen kanssa.
Toiminnasta ehdittiin keväällä saada kokemuksia parin kuukauden ajan. Kouluissa mummon tai vaarin läsnäolo säännöllisesti kerran tai pari viikossa on koettu niin myönteisenä, että lisääkin kaivattaisiin.
– Muutamaan kouluun on saatu sekä mummo että vaari, mutta esimerkiksi Neuvottoman kouluun kaivataan omaa vaaria tai mummoa.
Toimintaa on koulun ja vapaaehtoisen välisen sopimuksen mukaan 1-3 tuntia viikossa. Tehtävänä on mm. kirjan lukemista yhdessä lapsen kanssa sekä kirjasta keskustelemista, yhteisestä sopimuksesta voidaan tehdä muutakin. Vapaaehtoiset ovat vakuutettuja.
– Työstä saa ruokapalkan. Ruokailuhetket lasten kanssa ovat mukavia. Keskustelun lomassa lapset oppivat esimerkin voimalla hyviä ruokailutapoja.
Lukutaidossa on isoja eroja
Lukuvaari ja -mummotoiminnassa ei virheiden oikaiseminen ole se pointti. Jos lukemisessa on ongelmia, käy se helposti itsetunnon päälle, ja lukemista alkaa vältellä. Vaari rohkaisee ja hänellä on aikaa kuunnella, sillä lukemaan oppii vain lukemalla, ja parhaiten lukemalla ääneen.
– Lapset odottavat kouluvaari Jarkon vierailupäiviä. Ykkös-kakkosluokkalaisille on todella mieluista päästä koulun kirjastohuoneeseen lukemaan vaarille, kiittelee Poitsilan koulun johtaja Nina Kärkkäinen.
– Jos lapsella on luotto siihen että hän osaa lukea ja ymmärtää lukemaansa, on se ponnahduslauta muuhun oppimiseen.
Nina on työskennellyt Poitsilan alakoulussa parikymmentä vuotta, ja on havainnut saman ilmiön, mistä muuallakin koulumaailmassa puhutaan: lukutaidon heikkemisen ja eriytymisen.
– On valtava ero niiden oppilaiden välillä joille on luettu jo pienenä ja niiden, joille ei ole. Kieli on ajattelun väline. Kielen ymmärtäminen on kaiken oppimisen pohjalla.
Heikentynyt lukutaito ja luetun ymmärtäminen ei koske vain suomea kakkoskielenään puhuvia, myös äidinkieleltään suomalaisilla lapsilla on ongelmia ikätasolleen yleistenkin käsitteiden ymmärtämisessä.
– Lapsille kannattaa lukea kirjoja vielä senkin jälkeen kun he ovat oppineet itse lukemaan. Vanhemman lukemien kertomusten kuunteleminen kehittää keskittymiskykyä ja muistia, se kasvattaa sanavarastoa, mielikuvitusta ja tunneälyä.
Luetun tarinan kuunteleminen myös rauhoittaa ja lisää läheisyyden tunnetta.
Kiinnostuitko?
Jos haluaisit olla pienten koululaisten arjessa mukana lukuvaarina tai -mummona, ota yhteyttä Jarkko Lappeteläiseen, p. 040 722 1434 tai Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piirin tukihenkilötoiminnan päällikkö Sanna Kytöön, p. 040 749 9697.
