Ilari Soosalun ensimmäiset puoli vuotta kaupunginjohtajana Haminassa on kulunut vauhdikkaasti. Heti ensimmäisenä työpäivänään hän sai kutsun 107-vuotissyntymäpäiville.

Päivän sankaritar, Irja valisti tuoretta kaupunginjohtajaa merikaupungin olemuksesta kertomalla, millaista oli satamatyö ennen aikaan kun lastausta tehtiin lihasvoimalla.

Eikä tuosta ensimmäisen päivän kohtaamisesta ole vauhti laantunut. Haminalaiset ovat aktiivisesti perehdyttäneet uutta johtajaa.

– Kuunteleminen ja kommunikointi on tärkeää. Erilaisia kohtaamisia, spontaaneja tai ennalta valmisteltuja, on ollut paljon, kertoo Soosalu.

Syväsukellus on tehnyt sopeutumisesta uuteen työpaikkaan nopeaa.

Soosalulla on yli 20 vuoden kokemus johto- ja asiantuntijatehtävistä alue- ja kuntahallinnossa. Ennen siirtymistään Askolan kunnanjohtajan paikalta Haminaan hän oli kahdeksan vuotta Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtajana.

Näkemys kuntataloudesta on siis vahva.

– Työtehtävät ovat antaneet kokonaisvaltaista näkemystä talousasioihin.

Näkemystä tarvitaan, sillä talousnäkymät eivät ole kovin hyvät. Hamina on joutuu tämän hetken tietämän mukaan maksamaan ensi vuonna yli kolme miljoonaa euroa takaisin valtiolle.

– Kävimme toissa viikolla muiden negatiivisen valtionosuuskuntien edustajien kanssa valtionvarainministeriössä keskustelemassa. Valtionosuuksien tippumisella on hyvinvointiin ja elinvoimaan kauaskantoiset vaikutukset niin kaupungille kuin alueelle laajemminkin.

Asiat juontuvat hyvinvointialueen muodostamisen aikoihin. Valtiovarainministeriön tarkastelukausi ovat vuodet 2021-22, jolloin sote-menot kasvoivat Kymsoten myötä.

– Lakiin jäi valuvika, jolla soteuudistuksen aikaistetusti toteuttaneita kuntia ei kohdella tasavertaisesti. Tarkastelujaksona kaksi vuotta ei muutenkaan ole kovin asiallinen. Mielestäni vähintään viiden vuoden jakso antaisi realistisemman kuvan.

Tilanteen korjaus vaatisi lainmuutoksen, jota tuskin tapahtuu kovin nopeasti. Hallituksen nimeämä työryhmä valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta aloitti juuri selvitystyönsä.

Uudistuksen tavoitteena on saada kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus vastaamaan kuntien uutta roolia palvelujen järjestämisessä.

Uudistuksen pitäisi astua voimaan 2026. Sitä ennen ei asialle välttämättä tapahdu mitään.

– Eniten olen huolissani siitä, että tässä leikataan tulevaisuuden hyvinvoinnista ja elinvoimatekijöistä. Meiltä katoaa mahdollisuuksia rakentaa omaa tulevaisuuttamme.