Sote-uudistus muutti perustavanlaatuisesti kuntien taloutta ja toimintaa. Kunnan tehtävät muuttuivat, ja sen mukana muuttui rahoitus, verotus ja valtionosuusjärjestelmä.

Sote-uudistuksen seurauksena ajateltiin, että kuntien toiminnan kustannukset pienentyvät. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstön siirtyminen hyvinvointialueiden palvelukseen on vähentänyt kuntasektorin työntekijämäärää huomattavasti.

Väestön ikääntymiseen ja sairastavuuteen liittyvät kustannukset ja niistä taloudelle aiheutuvat riskit siirtyvät pois yksittäisten kuntien vastuulta.

Vaan kuinkas sitten kävikään.

Valtio perii vuonna 2024 Haminalta takaisin valtionosuuksia yli 3 miljoonaa euroa. Hamina ei ole ainoa, Kymenlaaksosta myös Kouvola joutuu maksajan rooliin, 4.9 miljoonaa euroa on sen osuus. Tilanteen taustalla on sote-uudistus.

Valtionosuuden takaisinmaksajiksi joutuneiden kuntien katsotaan saaneen liikaa valtionosuutta. Osuuksien arviossa valtio tarkastelee vuosien 2021-22 sote-menoja.

Tuolle ajanjaksolle sattuu mm. silloin vielä vapaaehtoisen sotekuntayhtymä Kymsoten toteuttama palkkaharmonisaatio joka nosti sotekuluja merkittävästi.

Negatiivinen valtionosuus on sote-uudistuksen kukkanen. Sen olemassaolo tunnustetaan mutta poiskitkeminen on hidasta.