Siirryimme jälleen talviaikaan ja viisaria väännettiin pykälä kesää kohti. Tällä taikatempulla saatu ylimääräinen tunti sulaa kuitenkin käsiin, kun pääsemme maaliskuuhun ja takaisin kesäaikaan. Euroopan Unionissa on etsitty jo vuosia ratkaisua, jolla vältyttäisiin kellojen siirtämiseltä. Ei tunnu löytyvän. Se näyttää olevan elämää suurempi asia.

Minulle syksy merkitsee myös leveyspiirin vaihtoa. Hyppy etelään on runsaan 20 asteen suuruinen. Siirrymme nimittäin pääkaupunkiseudulta, joka sijaitsee noin 60 asteen tasolla pohjoista leveyttä kaakkoiseen Espanjaan, noin 38 asteen paikkeille pohjoista leveyttä.

Tällä kertaa myös lämpötilan muutos oli samansuuruinen, parikymmentä astetta, celciusasteilla mitattuna. Talven sää Costa Blancalla ei poikkea paljoakaan Suomen kesästä.

Vuodenvaihteen jälkeen yölämpötila saattaa toki joskus pudota lähelle nollaa, mutta päivisin se punnertaa viidentoista asteen yläpuolelle ja aurinkopäiviä kyllä riittää.

Matkustaminen Euroopan Unionin sisällä on tehty helpoksi. Kun euro on niin Suomen kuin Espanjankin valuuttana, ei tarvita erikseen ”Espanjan kukkaroa” ja ”Suomen kukkaroa”. Nykyisin myös kaikki Espanjan toistuvaismaksut, kuten sähkö, vesi, vakuutukset, yhtiövastike jne. hoituvat suoraveloituksena suomalaisesta pankista.

Eurooppalaisen sairausvakuutuskortin ja suomalaisen henkilökortin kanssa saa EU:n sisällä vastaavat julkisen puolen terveydenhoitopalvelut, mitä Suomessakin. Jos on matka- tai terveysvakuutus, ongelmissa voi kääntyä yksityisten lääkärien ja sairaaloiden puoleen.

Vanhaan aikaan lomareissuilta palatessa matkapuhelinlaskut saattoivat yllättää. Nykyisin eivät enää. Puhelinoperaattorit ja EU ovat sopineet eurotariffeista, jotka ovat käytännössä samat, mitä kotimaassakin. EU:n jäsenyys on tuonut paljon hyvää.

Ruokakori, julkinen liikenne ja mm. bensa ovat Espanjassa edullisempia, mitä Suomessa. Bensalitran saa 1,5-1,6 eurolla. Bussimaksu naapurikaupunkiin viiden kilometrin päähän on vaivaiset 60 senttiä. Viinipullon saa lähikaupasta alle kolmella eurolla.

Aikoinaan ajattelin, että kaikkia espanjalaisia vaivaa mañana-ajattelu eli, että aikataulujen sekä muiden lupausten pitämisen kanssa olisi niin ja näin. Muutaman talven kokemuksella olen joutunut muuttamaan käsitystäni. Kaikki remontit sekä viranomaisasiat ovat sujuneet ongelmitta.

Myös liikennekulttuuri on yllättänyt myönteisesti. Autoja on paljon. Ehkä se on opettanut paikallisia ottamaan muut huomioon liikenteessä. Erityisesti pyöräilijät tuntuvat olevan lähes kuninkaan asemassa liikkuessaan autoteillä.

Ei täällä kuitenkaan kaikki suju niin kuin Strömsössä. Esimerkiksi jätehuollon osalta Espanjassa ollaan paljon perässä suomalaisesta monijakeisesta järjestelmästä. Yritystä parempaan on, mutta ihmisten tapoja ei muuteta hetkessä.

Lähdimme aikoinaan hakemaan Espanjasta eläkepäiviimme lämpöä ja valoa. Niitä on saatu, mutta myös paljon muuta: monipuolista historiaa, kulttuuria ja jopa uusia liikunnallisia harrastuksia sekä niiden kautta uusia ystäviä. Costa Blancan monivivahteiseen luontoon ja rikkaaseen lintumaailmaankaan ei voi olla ihastuttamatta.

Mutta aina tuntuu hyvältä saapua Suomen kevääseen. Siellä odottavat raikkaat kevään värit, talven jäljiltä heräävä luonto ja vauhdilla pidentyvät päivät – puhumattakaan rakkaista läheisistä.