Suomen kansa jätti viime perjantaina jäähyväiset maamme kymmenennelle presidentille Martti Ahtisaarelle. Sadesäässä läpi Helsingin keskustan edennyt surusaatto sai katujen varsille kymmeniä tuhansia suomalaisia.

Ahtisaari oli monella tavalla erityinen presidentti. Hän oli presidenteistämme ensimmäinen, joka valittiin virkaansa suoralla kansanvaalilla. Vaikka hän oli sosiaalidemokraattien ehdokas, hän oli etäällä päivänpolitiikasta ja puoluesuhmuroinnista. Maaseutumatkoillaan hän loi kansalaisiin uskoa tulevaisuuteen, sillä maamme oli tuolloin syvällä lamassa.

Ahtisaaren työ rauhanvälittäjänä ymmärrettiin ulkomailla paremmin kuin Suomessa. Vasta Nobelin rauhanpalkinnon saaminen 2008 sai suomalaiset k ymmärtämään Ahtisaaren yli 30 vuotta kestäneen työn kansainvälisissä rauhanprosesseissa.

Toimiessaan YK:n Namibia-valtuutettuna ja Tansanian suurlähettiläänä 1970 – 1980-luvuilla Ahtisaarella oli keskeinen vaikutus maan itsenäistymiseen 1980. Rauhanponnistusten onnistuminen sotien repimällä Balkanilla johti Kosovon itsenäistymiseen Ahtisaaren presidenttikauden lopulla.

Tsunamin runteleman indonesialaisen Acehin maakunnan itsehallintoalueelle neuvoteltiin rauha Ahtisaaren johdolla vuonna 2005.

Ahtisaari oli pidetty presidentti, mutta rauhanvälittäjänä hänen merkitys ymmärrettiin ulkomailla paremmin ja aikaisemmin kuin Suomessa. Hänen työnsä eri rauhanponnistuksissa muistetaan useilla mantereilla yli kolmenkymmenen vuoden ajalta.