Haminan talousalueen uutislehti

Vehkajoen viimeisetkin nousuesteet poistettu

Loppukatselmukseen kokoontuneet Maarit Harju, Jorma Kervinen ja Ely-keskuksen asiantuntijat, vesistösuunnittelija Markus Tapaninen keskellä, olivat tyytyväisiä lopputulokseen. Kuva: Risto Soikkeli

Vehkajoki on viimeinkin vapaa vaelluskalojen nousulle. Joen kunnostaminen on ollut pitkäjänteinen hanke. Viimeisiä toimenpiteitä oli nousuesteiden raivaaminen Koivuniemenkosken padosta lokakuussa sitten.

– Täällä on jäljellä vielä pieniä viimeistelytöitä, toteaa Jorma Kervinen.

Kervinen on ollut aktiivisesti mukana koko Vehkajoen kunnostushankkeessa, Koivuniemenkosken osalta hän edustaa myös osakaskuntaa joka haki Etelä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa nousuesteen poistoon yhdessä padon omistajien, Maarit ja Esa Harjun kanssa.

– Suunnitelma Koivuniemenkosken padon poistamiseksi tehtiin Kaakkois-Suomen Elyssä. Työmaan rahoitus on saatu kalaviranomaiselta (Varsinais-Suomen Ely) ja toteutuksen on tehnyt Kaakkois-Suomen Ely. Me myös neuvomme alueen asukkaita ja muita toimijoita, mm. osakaskuntia kunnostushankkeissa ja valvomme myös toteutusta, Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen vesistösuunnittelija Markus Tapaninen sanoo.   

Vehkajoessa on aikoinaan ollut vahva meritaimenkanta. Kalojen luontainen elinkierto joessa kuitenkin vaikeutui mm. vaellusesteiden ja valuma-alueiden vesistöä rehevöittävän maankäytön takia.

Kaksikymmentä vuotta jatkuneen työn tuloksena joki on nyt vapaa vaellusesteistä, ja tehdyt kunnostukset luovat mahdollisuuden vaelluskalojen lisääntymiselle. 

– Tämä on kokonaisuudessaan ollut yhteinen ponnistus. Osakaskuntien rooli on ollut merkittävä ja kaikki tahot ovat olleet hyvin mukana. Varsinkin Vehkjärven osakaskunta on tehnyt pitkäjänteistä työtä mm. rehevöitymisen torjumiseksi, jatkaa Kervinen.

Mukana puoliksi Ely-keskuksen rahoittamassa hankkeessa ovat Vehkjärven, Paijärven, Ihamaan ja Pyhällön osakaskunnat, yksityisiä maanomistajia, sekä Haminan kaupunki. 

– Tiedottamisella on ollut iso merkitys hankkeen onnistumisessa. On tärkeää että maanomistajat, asukkaat ja mökkiläiset tietävät mitä on tapahtumassa.

Suunnitelma akkumateriaalitehtaan purkuvesien mukana mereen laskettavasta suuresta sulfaatin määrästä saa Kervisen huolestuneeksi.

– Etenkin kaupungilla on iso vastuu siitä että merialueella olosuhteet pysyvät sellaisina että kalat voivat hyvin ja niillä on mahdollisuus nousta jokeen lisääntymään. Tässä on sellainen pelko että parin vuosikymmenen pitkäjänteinen, sitoutunut työ ja rahalliset panostukset valuvat hukkaan.

Koivuniemenkosken padon muutostyö maksoi n. 70 000 euroa. Markus Tapaninen kertoo että Vehkajoella on tehty paljon muutakin:

– Töytärinkoskesta ja Myllykoskesta on poistettu nousuesteet, Vehkjärven vedenpintaa on nostettu, koskia on kunnostettu ja järvillä on tehty kunnostustoimia mm. vesikasvien niittoja. Valtion ja Haminan kaupungin rahaa on mennyt arviolta 500 000 euroa ja lisäksi tulee yksityinen rahoitus ja lukemattomat tunnit talkootyötä paikallisilta.

EU on antanut jäsenvaltioille velvoitteen vuoteen 2027 mennessä vesistöjen on oltava vähintään hyvässä tilassa.

– Tätä työtä on tehty pitkään ja sitä ohjaa vesipuitedirektiivi, jonka toteutukseen valtio on satsannut paljon. Ely-keskus myöntää rahoitusta, antaa neuvontaa, suunnittelee kohteita ja valvoo direktiivin toteutusta. Vesipuitedirektiivin tavoitteena on, että vuonna 2027 vesistöt ovat vähintään hyvässä kunnossa. Suurin osa tulee olemaan, mutta ei tietysti kaikki. Näille vesistöille on annettu jatkoaikaa, sanoo Tapaninen.

Koivuniemenkoski on vapaa. Kuva: Risto Soikkeli

Lue lisää aiheesta:

Previous slide
Next slide

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli