Hyvinvointialueen talous rämpii suossa eikä raskaalle marssille näy ihan heti loppua. Alkuvuodesta käynnistetyllä tuottavuusohjelmalla on etsitty  keinoja tehostaa toimintaa ja säästää kuluja. Palveluverkkoselvitystä työstänyt työryhmä tarkasteli kolmea erilaista vaihtoehtoa hyvinvointialueen sote-keskusten verkostoksi. Vaihtoehtoisina malleina on nykyinen hajautettu kymmenen, alueellinen seitsemän ja keskitetty neljästä viiteen toimipisteen malli. Kiinteitä sote-keskuksia korvaamaan selvityksessä esitetään mm. digipalveluita ja liikkuvia palveluita haja-asutusalueille.

Työryhmä päätyi vt. hyvinvointijohtajan johdolla ehdottamaan aluehallitukselle linjausvaihtoehdoksi keskitettyä, korkeintaan viiden toimipisteen mallia. 

Hyvinvointialueella asuu noin 161 000 asukasta. Pohjois-etelä -akselilla puntit ovat asukasluvun ja sote-keskusten asiakasluvun suhteen kuta kuinkin tasapainossa. Neljä, korkeintaan viisi keskusta Kymenlaakson kokoisella alueella tulee olemaan haaste. Haaste on nimenomaan syrjemmällä asuville. Akuuttisairaanhoidon ja päivystyspalveluiden lisäksi perusterveydenhuollon palvelut ovat neljän keskuksen mallissa hankalammin saavutettavissa. Kaikilla ei ole digitaitoja ja maaseudulta joukkoliikenne on lähes kadonnut. Asioiden hoito ei kuitenkaan onnistu ilman kohtaamista jollain tasolla, fyysisesti tai virtuaalisesti. Liikkuuko asiakas, jalkautuva sote-yksikkö vai bitit.

Vaakakupissa on laskennallinen 98 miljoonan euron säästö vuosien 2024-2030 aikana. Se pistää miettimään. Aluehallitus on eilen kokouksessaan päättänyt mallista jota lähdetään nyt valmistelemaan edelleen.