Tuomo Silentiltä ilmestyi marraskuussa kirja Saarelaiselämää Kuorsalossa, osa 2. Se on jatkoa ja osin täydentää häneltä jo aiemmin ilmestyneitä Kuorsalon saarelaiselämän kuvauksia.

Kirja kertoo Kuorsalon varhaisesta asutushistoriasta sekä muun muassa Kuorsalo -nimen alkuperästä ja ruotsalaisperäisten paikannimien muodostumisesta.

Esipuheessa Silenti kertoo, miten sysäyksen uuden teoksen kirjoittamiselle antoi vastikään ilmestynyt uusi tutkimuskirjallisuus koskien mm. Ruotsin ja Venäjän välisiä sotia ja niiden vaikutusta saarelaisten elämään.

Omat lukunsa saavat niin Kustaa Vaasan suorittama, verouudistus, joka kuorsalolaisten osalta kohdistui kaloihin ja hylkeisiin, kuin isovihan aikaan kasakoiden terrori ja ihmisryöstöt.  

Kuorsalostakin tuli osa Venäjän keisarikuntaa Turun rauhassa 1743 jolloin valtakuntien välinen raja piirrettiin Kymijoen länsihaaraan. Venäjän imperiumi alkoi rakentaa Pietarista pääkaupunkia, ja Virolahden ja Vehkalahden punaharmaan graniitin louhinnasta tuli uusi elinkeino. 

Geologian tutkimuslaitos kartoitti viime kesänä Kuorsalon kivilouhimot, joiden toiminnasta kirja antaa mielenkiintoista tietoa. Merkittävä osuus kirjassa on myös kuvauksilla kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä saarelaisten elinkeinona.

Satasivuisen kirjan loppuosaan on koottu erillisiä tarinoita itsenäisyyden ajalta. Esimerkkinä höyrylaiva Uleån haaksirikko, jonka jälkeen kellui meressä sahatavaraa jota saarelaiset riensivät pelastamaan.

Pian nousi Kuorsaloon ja Tammioon uusia ranta-aittoja ja entisiä korjailtiin. Meren tuoman saa pitää, etenkin jos omistaja ei määräajassa tule vaatimaan omaisuuttaan takaisin.

Helsinkiläisen Silentin sukujuuret ovat Kuorsalossa, missä hän on viettänyt paljon lapsuuden kesiään.

Silentin kirjaa on myytävänä Haminan Suomalaisessa kirjakaupassa. Sitä voi tiedustella myös suoraan tekijältä silent@dlc.fi.