Haminan talousalueen uutislehti

Hyvän joulun ja uuden vuoden toivotukset 300 vuoden takaa

Kaupungin sinetti vuodelta 1728 sekä pormestari Wittstockin ja raatimiesten allekirjoituksia. Kuva: Janne Asplund

Lauantaina 16.12. avattiin Haminan Linnoituksen Wanhat Talot -yhdistyksen ideoiman jouluikkunakalenterin 16. luukku.

Borgmanin talon (Pikkuympyräkatu 19) luukun avauksen yhteydessä oheisohjelmana oli tarkoitus olla mm. jouluista klarinetinsoittoa sekä ruononlausuntaa. Runonlausunta ei kuitenkaan toteutunut sairastapauksen vuoksi ja siksipä lupasin järjestää tilalle jotakin muuta sopivaa ohjelmaa.

Olen viime aikoina tutustunut Haminan Ruotsin vallan aikaisiin asiakirjoihin ja ajattelin etsiä ohjelmanumeron aiheen sieltä.

Haminan kaupunki perustettiin vuonna 1653. Tuolloin kaupungin nimi oli tosin Weckelax Nystad, Vehkalahden Uusikaupunki.

Vuonna 2023 kaupunki täytti pyöreitä, 370 vuotta, mutta vähemmällä huomiolle on sen sijaan jäänyt se, että varsinaisena ympyräkaupunkina Hamina täytti samalla pyöreät 300 vuotta.

Suuren Pohjan sodan 1700-1721 jälkeen Ruotsi menetti rauhanteossa Viipurin ja tämän vuoksi Ruotsi tarvitsi itärajalleen uuden, korvaavan linnoituskaupungin, jolle annettaisiin myös tapulikaupunki- eli ulkomaankauppaoikeudet.

Kenraali Axel von Löwenin johdolla pääosin tuhoutuneen Vehkalahden Uudenkaupungin paikalle rakennettiin uudenlainen, omintakeisen kaupunki ympyräsemakaavalla, jonka pääasiallinen idea valleineen oli toimia puolustuslinnoituksena Venäjää vastaan.

Haminaa rakennettiin ja kehitettiin linnoitusoppien ja ympyräasemakaavan mukaisesti heti 1720-luvun alussa, minkä voi todeta myös säilyneistä aikalaiskartoista. Vuonna 1723 ympyräkaupungissa ei ollut vielä kovin monia uusia yksityistaloja, mutta talojen määrä kasvoi vuosi vuodelta.

Ympyräkaupungin ruotsalaisajalla 1723-1743 kaupungin linnoituslaitteet koostuivat lähinnä vain hiekkavalleista ja sotilasrakennuksista ja nykyisenkaltaiset kiinteämmät vallit rakennettiin vasta myöhemmin venäläisaikana.

Vuoden 1723 raastuvanpöytäkirjoissa kaupungista käytettiin vielä pitkään nimeä “Weckelax stad”, kunnes 19.8.1723 pöytäkirjassa koreili ensimmäisen kerran sana “Friedrichshamn” (Fredrikshamn), suomalaisittain Hamina. Hamina oli nyt “kuninkaan kaupunki”, sillä se sai uuden nimensä Ruotsin tuolloisen kuninkaan Fredrik I mukaan.

Mutta sitten takaisin mainitsemaani Borgmanin talon jouluikkunan avausnumeroon: Nykyinen Borgmanin talo on saanut nimensä loogisesti rakennuttajansa mukaan. Mutta samalla paikalla sijaitsi jo vuonna 1723 yksi ensimmäisistä uuden asemakaavan mukaan Pikkuympyrän varrelle rakennetuista yksityistaloista.

Kunnioituksesta talon tuolloista rakennuttajaa kohtaan kutsun taloa tässä leskirouva Metherin taloksi.

Metherin talossa valmisteltiin varmasti tulevaa joulua, kun kaupungin raati kokoontui 300 vuotta sitten vuoden viimeinen viimeiseen kokoukseen joulukuun 18. päivänä 1723. Kokouksen kirjurina toimi kaupunginsihteeri Petter Nyman, joka oli myös yksi kaupungin raatimiehistä.

Muita kokoukseen osallistujia ja pöytäkirjan allekirjoittajia olivat Haminan ehkä legendaarisin pormestari kautta aikain Friedrich Wittstock, raatimies Petter Berg sekä porvarit Carl Govinius ja Henric Forsell.

Borgmanin talon kalenteriluukun avaamisen ohjelmanumeroksi luin edellä mainitun raastuvankokouksen pöytäkirjaan merkityt viimeiset lauseet:

“Lopulta ja viimein tämän vuoden viimeinen raastuvankokous toivottaa jokaiselle ilon täyteistä joulujuhlaa sekä sitten seuraavaa siunattua hyvää uutta vuotta!

Lisäksi vakava varoitus, että joulurauhan säilymisen rikkominen tuo mukanaan Jumalan vihan sekä maallisen rangaistuksen.”

(Haminan maistraatin ja raastuvanoikeuden ptk, 18.12.1723)

Ei tiedetä lausuiko pormestari Wittstock aikoinaan nämä toivotukset julkisesti myös kaikille Haminan hyville asukkaille, vai jäivätkö ne vain tunteellisiksi lauseiksi pöytäkirjaan.

300 vuoden jälkeen nämä sanat kuitenkin muistuttavat meitä ajasta, jolloin uusi Hamina alkoi täyttyä porvareiden ja työväen lisäksi kovia kokeneista sotamiehistä ja upseereista, sotapakolaisista sekä Venäjältä palaavista sotavangeista.

Nämä ihmiset rakensivat, korjasivat ja vaurastuttivat Ruotsin vallan viimeisten vuosikymmenten aikaista Haminaa aina 1740-luvun alkuun asti.

28. kesäkuuta vuonna 1742 Haminasta perääntyvät ruotsalaisjoukot sytyttivät kaupungin tuleen ja Ruotsin aloittamaa hattujen sotaa seuranneessa Turun rauhassa 1743 Hamina joutui osaksi Venäjän valtakuntaa.

FM, apulaisrehtori Janne Asplund toimi tutkijana Haminan Linnoituksen Wanhat Talot -yhdistyksen  ”Tähtilinnoituksen talot – Elämää historiallisessa Haminassa” -kirjaprojektissa (Kustannus Aarni 2021). 

Lue lisää aiheesta:

Previous slide
Next slide

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli