Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan itärajan takaa tuli vuosittain noin 10 miljoonaa kuutiometriä puuta Suomen metsäteollisuuden jalostettavaksi. Tuonnin loppuminen tarkoitti Kaakkois-Suomessakin parempia kantohintoja ja lisääntynyttä kysyntää yksityismetsistä tulevalle puulle.
Kaakon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Haimila näkee asiassa myös huonoja puolia.
– Puun kysyntä lisääntyi, hinnat nousivat ja suomalainen sahatavara kävi kaupaksi maailmalla. Se laittoi puukauppoja liikkeelle. Kääntöpuolena Sunilan sellutehdas meni kiinni ja Anjalassa pysäytettiin paperikone. Uskon, että metsäteollisuus sulkee edelleen vanhemmasta päästä olevia tuotantolaitoksiaan, ja puun käyttö vähenee ainakin tilapäisesti. Täkäläisten metsänomistajien ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan. Täällä puulle riittää jatkossakin kysyntää.
Nykyinen Metsänhoito-yhdistys Kaakko syntyi tasan kymmenen vuotta sitten, kun Luumäen metsänhoitoyhdistys, sekä Haminan, Miehikkälän ja Virolahden alueella toiminut Kaakon metsänhoitoyhdistys päättivät lyödä hynttyyt yhteen.
Nyt yhdistyksessä on noin 3000 metsänomistajajäsentä. Heidän metsätilojensa keskimääräinen koko on noin 30 hehtaaria. Yhteensä alueen yksityismetsien hakkuusuunnite on vuosittain noin 750 000 kuutiometriä puuta.
Yhdistys tarjoaa asiakkailleen kattavan valikoiman erilaisia metsäomaisuuden hoitoon, puukauppaan ja metsänhoitotöihin liittyviä palveluja.
Energiapuun välittäminen tuottaa nykyisin noin kolmanneksen yhdistyksen liikevaihdosta. Sitä käyttäviä laitoksia on rakennettu lisää sekä Kaakkois-Suomeen, että etenkin Helsingin ympäristöön.
– Energiapuun hyvä kysyntä on nostanut paitsi kuitupuun, hieman yllättäen myös tukkipuiden kantohintoja. Se ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä huono asia metsänomistajille, Haimila pohtii.
– Metsänhoitotöissä meillä on varaa parantaa erityisesti taimikoiden ja nuorten metsien hoidossa. Taimikon varhaishoito on työlaji, jota ei saa laiminlyödä. Olemme nostamassa omiakin työtavoitteitamme reippaasti vuodelle 2024. Myös metsien kasvatus- ja terveyslannoituksia tulisi lisätä.
Paine metsien lisäsuojeluun ja niiden sitoman hiilen määrään on jatkuvasti esillä julkisuudessa. Jarmo Haimila uskoo, että metsänomistajakunnasta löytyy halukkuutta osin keskenään ristiriitaistenkin metsien hyödyntämistapojen yhteensovittamiseen, kunhan tietyt reunaehdot täyttyvät.
– Yksityisellä metsänomistajalla on usein monenlaisia tavoitteita metsäomaisuudelleen. Luontokadon pysäyttämiseen löytyy laajaa ymmärrystä. On silti muistettava, että tällä alueella on harjoitettu metsäteollisuutta ja -taloutta yli 150 vuotta. Metsät ovat pääosin talousmetsiä, joten suojelupotentiaali on vähäisempi kuin jossakin muualla. Jos metsätaloudelle tulee elinkeinotoimintana lisää rajoitteita, sitä on oltava valmis kompensoimaan yhteiskunnan toimesta.
Lainarahasta maksetaan tällä hetkellä kovempia korkoja kuin takavuosina. Se on Haimilan mukaan näkynyt tervehdyttävällä tavalla metsäkiinteistökaupoissa.
Pieniä ”puuhapalstoja” ostetaan useimmiten muulla kuin lainarahalla. Niiden kauppa käykin vilkkaana. Sen sijaan suurten institutionaalisten ostajien kiinnostus metsiin on jonkin verran hiipunut.
Kokeneella metsäammattilaisella on selkeä toivomus alkavalle vuodelle:
– Maailmanrauha. Siihen niveltyvät sekä metsätuotteiden maailmanmarkkinat, rakentamisen määrä että ihmisten usko tulevaisuuteen.