Koulun muuttuminen on lapsen elämässä aina merkittävä juttu. Parhaimmillaan muutos auttaa kasvamaan ja antaa uusia mahdollisuuksia. On luonnollista, että muutokseen liittyy myös epävarmuutta ja ehkä pelkoakin. Joka tapauksessa lapset tarvitsevat tukea ja ennakointia sopeutuakseen uuteen ympäristöön.

Tuen ja muutoksen valmistelun tarve korostuu erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla. Poitsilan koulun pienluokkien kohtalo on puhuttanut vanhempia, koska tietoa lasten sijoittumisesta ensi lukuvuoden alkaessa ei ole.

– Kaikki muutokset ovat erityisen tuen lapsille hankalampia, muistuttaa Topi Suntio, jonka lapsi käy Poitsilan koulua.

– Päätös koulun lakkauttamisesta tuli niin nopeasti, että mietin, kuultiinko vanhempia todella. Pienluokkien oppilaiden kohdalla suunnitelmien pitäisi olla jo esillä. Niitä tehdessä pitäisi kuunnella vanhempia ja oppimisen vaikeuksien ja erityispiirteiden asiantuntijoita.

Suntio kritisoi erityisesti sitä, että nyt kaikki tuntuu jäävän viime tippaan. 

– Muuttohalukkuus Haminaan vähenee koska kyläkouluja lakkautetaan. Voidaan myös miettiä, mikä vaikutus pienten luokkakokojen katoamisella on PISA-tulosten romahdukseen.

Jokaisen oppilaan tilanne harkitaan erikseen

Haminan kasvun ja oppimisen tuen koordinaattori Hanna Käkelä kertoo, ettei kaupunki tässä vaiheessa voi ottaa kantaa siihen, mihin Poitsilassa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat jatkossa sijoitetaan.

– Tässä ei ole sinänsä mitään kummallista. Erityisen tuen oppilaiden tarpeita ja tilannetta käydään läpi yhdessä huoltajien kanssa joka vuosi. Niin tänäkin vuonna: kevään aikana käynnistyvät keskustelut Poitsilan erityisen tuen pienryhmien oppilaiden huoltajien kanssa. Oppilaiden tuen tarvetta arvioidaan moniammatillisessa työryhmässä. Arvion pohjalta kullekin oppilaalle löytyy se paikka mikä hyödyttää häntä eniten.

Hanna Käkelä tai kasvatus- ja koulutusjohtaja Suvi Takkinen eivät liioin ota kantaa siihen, missä Poitsilaa korvaavat pienryhmille soveltuvat opetustilat jatkossa sijaitsevat.