Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän mietintö sairaalaverkostosta sai keskustelun laukalle niin kahvipöydissä kuin asiantuntijapiireissäkin. Ja aiheesta.
Sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten työnjakoa selvittänyt työryhmä esittää sairaala- ja päivystysverkkoa tiivistettäväksi.
Se jakaisi sairaalat palvelutasoltaan kahteen luokkaan. Ympärivuorokautista erikoissairaanhoitoa tarjoavia sairaaloita olisi yliopistosairaaloiden lisäksi viidestä kahdeksaan keskussairaalassa.
Niiden rinnalle syntyisi akuuttisairaaloiden luokka. Akuuttisairaaloissa ei leikata ympärivuorokautisesti, hoideta synnytyksiä eikä anneta tehohoitoa.
Ihmetystä mietintö on herättänyt useammastakin syytä. Uudistustarvetta perustellaan terveydenhuollon henkilöresurssien riittämättömyydellä ja rahoitusvajeella. Siinä on jo kaksi ongelmaa, joita on vaikea sovittaa yhteen.
Uudistusta on esitetty toteutettavaksi vuosikymmenen loppuun mennessä. Vauhti on huimaa: kun Suomen hallintohistorian suurin sote-uudistus on hädin tuskin päässyt alkuun, ollaan esittämässä uutta, monille alueille elintärkeää.
Uudistusten vaikutuksista esitetään ristiriitaisia arvioita, joka lisää kaaoksen tuntua. Mielenkiintoista on, mikä rooli päätöksenteossa jää hyvinvointialueiden demokraattisesti valituille aluevaltuustoille.