Kun vallanvaihdos lähenee, lisääntyy turvattomuus. ”Vielä yksi kausi, Sauli”, toivoo joku. Tapahtuu se tavallinen ilmiö: poislähtijästä tulee yhtäkkiä korvaamaton.

Tavan kansalaiselle presidentti on vakaa hahmo. Hän tekee maakuntamatkoja ja isännöi linnanjuhlia. Puhuu levollisin ilmein uudenvuodenpäivänä. Presidentti on turvallinen koska hän on päivän politiikan yläpuolella. Presidentti itse ehkä sanoisi: ulkopuolella.

Vuoden 2000 perustuslakiuudistus kavensi presidentin valtaoikeuksia. Muutokset koskettavat mm. hallituksen muodostamista ja ulkopolitiikan johtamista. Perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Natoon liittyminen herätti uudelleen keskustelun presidentin valtaoikeuksista. EU-huippukokouksissa maata edustaa pääministeri, mutta Naton huippukokouksissa presidentti. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteistyömallissa jotkut näkisivät presidentin enemmänkin neuvonantajan kuin aktiivisen toimijan roolissa.

Presidentin suhde kansaan on kuitenkin säilynyt. Ehkä näinä aikoina rooli yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä ja suuntaajana on jopa korostunut.

Uuden presidentin nimi on selvillä joko 30. tammikuuta tai mahdollisen toisen vaalin jälkeen 14.2. 

Käydään äänestämässä.