Meitä suomalaisia pidetään hiljaisina, joskus jopa juroina ihmisinä. Small talk ei ole meille luonteva juttu. Small talkia, tuttavallisemmin rupattelua, saatetaan pitää tyhjänpäiväisenä höpöttämisenä. Mutta onhan meillä suomalaisilla yksi aihe, joka ei jätä kylmäksi ketään. Siitä löytyy aina jutun juurta tuntemattomienkin kanssa ja se on läsnä jokaisessa hetkessämme. Mikähän se suomalaisia puhuttava aihe onkaan? No, sehän on tietenkin sää… Suomen sää on sellainen, että jopa meteorologi Pekka Pouta sai kerran suorassa lähetyksessä kunnon naurukohtauksen (videopätkä löytyy yhä youtubesta). Katsoin sen muistin virkistämiseksi ja en voinut olla nauramatta. Tuo ennuste oli muutaman vuoden takaa keväältä, jolloin talvelle ei näyttänyt tulevan loppua… Neljä vuodenaikaa on rikkaus. Hupaisaa on, että on vuosia jolloin tuntuu olevan vain yksi vuodenaika….silloin, kun juhannuksenakin sataa räntää ja on kaiveltava toppatakkia päälle. Siksi kai olemme niin innokkaita avantouimareita. Uimakausi on taattu kesälläkin. Talvisin meitä puhuttaa pakkaset. Milloin on sellaiset paukkupakkaset, että sähkölasku saa hyperventiloimaan ja lumimäärä uuvuttaa kansalaiset. Tai sitten talvi-ihmisten kauhistus; lumeton talvi. Hiihtokansaa harmittaa, kun lumet sulaa. Viherpeukalot odottavat, että lumet sulaisi äkkiä ja alkaisi kevät ja kasvukausi. Vappuna mietitään, pidetäänkö piknikkiä räntäsateessa. Joskus on vappunakin ollut lämmin. Tosin näin äkkiseltään tuntuu aika kaukaiselta ajatukselta. Se oli lämmintä kerran vuonna….hmm…enpäs nyt muistakaan. Kesälomasäät puhuttaa aina. Loman ajankohtaa voi olla vaikeaa toivoa, ainakaan säätä silmällä pitäen. Suomessa kesäsää kun voi olla ihan mitä vaan….lumisateesta käristyskupoliin. Käristyskupoli onkin uusi käsite. Jos sellainen käristyskupolisää sattuu kesälle, niin aihetta käsitellään kyllä valtakunnan uutisissa ja lehdistössä saati jokaisessa rupattelussa tuttavien kanssa Sade. Voisikohan se olla yleisin small talkin aihe? Lumisade, räntäsade, rankkasade, raekuurot. Kaikki ilmiöt, mitkä liittyvät liialliseen sateeseen tai sateen puutteeseen, puhuttavat taatusti meitä suomalaisia. Nyt kun on ollut pääkallokelit, kävimme ostamassa hiekoitusmursketta. Ensimmäisessä kaupassa ei tärpännyt, sillä murskeen menekki oli ollut huimaa. Myyjä vitsailikin, että juhannuksena sitä ei keksi taas kukaan käydä ostamassa…Niinpä. Tai, eihän sitä tiedä mihin tulevan juhannuksen sää kääntyy. Maaliskuu luetaan ensimmäiseksi kevätkuukaudeksi. Nyt voidaankin jännätä, taittuuko talven selkä vai saammeko vielä nauttia “kun maas on hanki ja järvet jäässä”. Ehkä mieluummin lumi suli, kevät tuli, puro sanoi puli puli.