Haminan talousalueen uutislehti

Yhdessä ollaan enemmän

Kaakon kulmilla valmistellaan taas kuntaliitosasiaa. Nyt pohditaan, pitäisikö Haminan ja Virolahden mennä yhteen. Totean heti alkuun, että tässä asiassa minulla ei ole äänivaltaa, mutta ainahan voi ”spekuloida”.

Sotien jälkeen kuntien lukumäärä pysyi pitkään 550 paikkeilla. Nyt niitä on 309. Lähes kaikki kuntaliitokset ovat toteutuneet vapaaehtoisuuden pohjalta.

Valtio on tosin aika ajoin halunnut vauhdittaa liitoksia taloudellisilla porkkanoillaan. Muutama pakkoliitoskin on tehty. Niistä viimeisin on Kymin liittäminen Kotkaan vuonna 1977.

Nykylainsäädännön mukaan pakkoliitoksia voidaan tehdä enää vain kriisikuntien osalta.

Kymenlaakso on todellinen kuntaliitosten maakunta. Pohjoiseen Kymenlaaksoon kuudesta kunnasta vuonna 2009 muodostettu ”suur-Kouvola” on tuorein esimerkki.

Sitä ennen Hamina ja Vehkalahti menivät yhteen vuonna 2003. Kymin ja Kotkan pakkoliitoksen jo mainitsinkin.

Kaakonkulmakaan ei ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä kuntaliitosasiassa. Tähän asti Virolahti ja Miehikkälä ovat pitäneet kiinni itsenäisyydestään.

Nyt tuntuu siltä, että Haminan ja Virolahden yhdistyminen on lähempänä kuin koskaan.

Sote-uudistus siirsi kuntien tehtävistä ison osan hyvinvointialueille. Sen mukana kunnilta lähti myös pelastustoimi.

Moni kunta onkin joutunut vakavasti miettimään, onko järkevää jatkaa itsenäisenä kuntana ja yrittää selviytyä pienin voimavaroin jäljelle jääneistä, mutta tärkeistä, tehtävistä, kuten koulut, elinkeinopolitiikka, maankäyttöasiat ja vaikkapa tienpito.

Vai olisiko sittenkin järkevämpää hakeutua suurempaan kokonaisuuteen kuntaliitosten kautta.

Näissä asioissa tunteet nousevat hyvin usein pintaan. Joskus on käynyt niinkin, että mahdollisen kuntaliitoksen vaikeimmaksi kysymykseksi on noussut ”uuden kunnan” nimen ja vaakunan valinta. Markoista ja euroistakin on kyetty sopimaan helpommin.

Kuntaliitosratkaisuissa ainoana ohjaavana asiana tulisi olla kuntalaisen etu. Sitä mitataan yleensä palvelujen saatavuudella ja laadulla sekä ratkaisun taloudellisilla vaikutuksilla sekä lyhyellä että ennen muuta pitemmällä aikavälillä.

Kunnista ja seutukunnista puhuttaessa tarkastellaan yhä useammin myös vetovoima- ja pitovoimatekijöitä. Eli vetääkö kunta tai seutukunta yrityksiä ja ihmisiä puoleensa.

Pitovoiman osalta on kyse siitä, että seudulla jo olevat sekä sinne tulevat kokevat seudun sellaiseksi, jossa on hyvä asua ja toimia. Molemmat asiat ovat tärkeitä kunnan ja seudun elinvoimaisuuden kannalta.

Kuntaliitoshankkeella, jos tai kun siihen lähdetään, voidaan vaikuttaa kovastikin uuden kunnan veto- ja pitovoimaan. Kyse ei saa olla kivireen vetämisestä.

Siitä on tehtävä upea ja positiivinen hanke, jolla voidaan aktivoida koko Haminan talousaluetta, sen asukkaita, alueella jo toimivia yrityksiä ja vaikkapa kuntalaisille niin tärkeitä harrastustoimintoja.

Haminan seutu on monessa mielessä hyvin rikas. Se tarjoaa monipuolisuudellaan mitä parhaat edellytykset elämiseen, työntekemiseen, viihtymiseen ja muun muassa matkailuun.

On meri ja saaristo, laajat maanviljelysalueet, suurempaa ja pienempää teollisuutta sekä yritystoimintaa, iso satama, vahva ja näkyvä puolustusvoimien läsnäolo, pitkästä ja kunniakkaasta historiasta puhumattakaan.

Haminan seutu on suosittua loma-asustusaluetta, mikä tuo joka kesä alueelle tuhansittain mökkiläisiä eri puolilta maata.

Lisäksi Haminan ja Virolahden kulttuuritapahtumat ovat niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin tunnettuja ja arvostettuja.

Golffarin ajatuksia lainaten sanoisin, että kun avauslyönti on tehty ja kävellään toiselle lyönnille pallon ääreen, voidaan havaita, että ”tästä on hyvä jatkaa”. Yhdessä ollaan varmasti enemmän!

Ehkä Miehikkälässäkin voitaisiin vielä pohtia syntyvää kokonaisuutta uudelleen.

Jaa kirjoitus somessa

Lähetä tai printtaa kirjoitus