Jos liikuntasalin yhdessä seinässä on vaurio, ei se ole syy koko koulun sulkemiseen. Liikuntasali on pussitettu ja ollut poissa käytöstä joulukuusta lähtien. Muissa tiloissa toiminta on jatkunut normaalisti, kukaan ei ole saanut oireita.

Tässä lyhykäisyydessään kyläyhdistyksen Pyhällön koululla 21.3. järjestämän tupaillan viesti päättäjille. 

Kasvatus- ja koulutusvaliokunta kokoontui eilen tiistaina ylimääräiseen kokoukseen päättämään opetuspäällikkö Suvi Takkisen tekemästä esityksestä, jonka mukaan Pyhällön koulun opetus, esiopetus ja varhaiskasvatus tultaisiin lukuvuonna 2024-2025 järjestämään muualla kuin Pyhällössä. 

Kaupunki julkaisi verkkosivuillaan tiedotteen asiasta 19.3. Sen mukaan liikuntasalin sisäilmaongelman tultua ilmi viime syksynä tilattiin laajempi tutkimus ja raportti.

Raportin mukaan liikuntasali vaatii laajaa korjausta. Kustannusarvio salin korjaamiselle on alustavasti noin 370 000 €. Tiedotteessa todetaan, että olisi taloudellisesti järkevää peruskorjata koko koulurakennus samassa yhteydessä. 

Pyhällön koulun toiminta esitetään yhdistettäväksi Vehkalahden koulun yhteyteen lukuvuodeksi 2024-25. Lisäksi oppilailla on mahdollisuus hakea lähikoulupaikkaa Husulan koulusta. 

Esitys on tyrmistyttänyt kyläläisiä. Joillekin oppilaille se tietäisi n. 40 kilometrin koulumatkaa yhteen suuntaan. Yhteiskuljetukset pidentävät koulupäivän pituutta. Väsyneet alakouluikäiset lapset bussissa koulupäivän päätteeksi on omiaan synnyttämään turvattomuuden tunnetta.

– Raporttia emme ole nähneet. Muuta faktaa meillä ei ole kuin kaupungin julkaisema tiedote, kyläyhdistyksen sihteeri Marika Pennanen toteaa.

Vaihtoehtoja on jos on tahtoa

Evakkoa perustellaan oppilasturvallisuudella. Pyhällössä ihmetellään, miksi koulunkäyntiä ei voida jatkaa entiseen malliin ja etsiä liikuntatuntien järjestämiseen muita ratkaisuja siksi aikaa, kun salia remontoidaan.

– Salin ollessa suljettu olemme tähänkin asti harrastaneet ulkoliikuntaa, hiihtoa, luistelua, jalkapalloa, kertoo Pyhällön koulun 1.-2. luokkien opettaja Taru Yläoutinen.

– Huonolla säällä meillä oli isossa luokassa kuntopiiri ja koordinaatioharjoituksia.

Uimataito kuuluu perusopetuksen opetussuunnitelmassa mainittuihin opetettaviin taitoihin. Yleisöstä ehdotettiinkin tarpeelliseksi katsottavien sisäliikuntatuntien järjestämistä uimakoulupäivien tapaan.

– On paljon helpompaa ja edullisempaa, jos oppilaat kuljetetaan joitakin kertoja lukukaudessa sisäliikuntaan, esimerkiksi tyhjilleen jäävään Poitsilan kouluun, kuin jokapäiväinen ruljanssi kaupunkiin.

Ihmetystä herätti myös kustannusarvion kova hintalappu salin korjaamiselle.

Kiinteistöjen kunnossapidon ja kustannusarviot työnsä puolesta tunteva Toni Hirn kyseenalaistaa hinta-arvion heti.

– Suunnittelutoimistojen arviot voivat heittää todella paljon. 

Siitä mihin kustannusarvio perustuu, ei ole tietoa, koska kosteusvaurion laajuuttakaan ei tiedetä.

– Avataan se yksi seinä, missä kosteutta on. Ei sen takia tarvitse koko koulua laittaa remonttiin, sanoo Kai Tykkä.

– Avaamatta ei voi tietää, minne asti kosteus on mennyt.

Ko. seinän rakennusvirheestä on raportoitu tiettävästi jo v. 2015, mutta toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Kuntapäättäjänä pitkään toiminut Jouko Ylä-Jääski muistaa vanhan raportin.

– Rakennuksessa on siinä kohtaa suunnitteluvirhe. Tietyllä tuulella ja sateella vesi pääsee jostain seinän sisään. Se olisi pitänyt korjata ajat sitten. Harmittaa ihan sikana, koulu on koko kylän toimintakeskus.

Kyläillassa heitettiin ilmoille useammallakin suulla epäilys, ettei koulua enää otettaisi käyttöön kun lapset on kerran viety sieltä pois.

Pyhällön asukkaiden huolta koulun kohtalosta oli kuulemassa myös kasvatus- ja koulutusvaliokunnan jäseniä. Valiokunnan puheenjohtaja Juha Kytömäki (kesk.) muistutti, ettei valiokunta päätä korjauksista.

– Oma mielipiteeni on, että viime syksynä havaittuun kosteusongelmaan olisi pitänyt puuttua nopeasti. Tuskin kukaan omassa talossaan pitäisi seiniä avaamatta ja vaurioita korjaamatta. 

Pikkulasten vanhemmilla mietinnän paikka

Kasvatus- ja koulutusvaliokunnalle esitetään myös päiväkotitoiminnan ja esiopetuksen siirtämistä kaupungin muihin yksiköihin. 

Virpi Saukkosen perheessä on ensi syksynä 1. luokkalainen ja päiväkoti-ikäinen lapsi.

– Onhan tämä aivan mahdoton yhtälö. Meillä molemmilla vanhemmilla on liikkuvat työt, jotka suuntautuvat pääasiassa muualle kuin Haminaan. Pitääkö siis ensin ajaa lähes 30 km Haminaan viemään lasta päivähoitoon kun oma työ vie Lappeenrantaan. Päivistä tulee pikkulapsille kohtuuttoman pitkiä, raskaita ne ovat aikuisellekin.

Saukkonen sanoo, että perheen on pakko harkita myös muuttoa, jos kaupungin kaavailut toteutuvat.

Kasvatus- ja koulutusvaliokunta päätti tiistain kokouksessaan palauttaa Pyhällön koulun opetuksen, esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisen 2024-25 uudelleenvalmisteltavaksi jotta saadaan lisätietoa eri vaihtoehdoista ja tarpeista.