Biojäte on ollut puutteellisimmin lajiteltu jätelaji, mutta vihdoin asiaan on tulossa muutosta. Biojätteen erilliskeräysvelvoite tulee voimaan toukokuun alusta.
Tosin se koskee ainakin toistaiseksi vain suurempia taajama-alueita. Aikataulukin heittää: kevään satamalakoista johtuen tuulettuvien biojäteastioiden toimitukset ovat myöhässä.
Biojäte on ravinnekierron kannalta tärkeää jätettä, tai oikeastaan raaka-ainetta, sillä se sisältää monia kasveille tärkeitä ainesosia: fosforia, kaliumia, typpeä, hiiltä. Jos biojäte survotaan sekajätteeseen (eli kierrätyskelvottomaan loppujätteeseen), se katoaa jätteen polton yhteydessä kaasuna ilmakehään.
Kun ravinteet saadaan erilliskeräilyn kautta biojätteen käsittelylaitokseen kompostoitavaksi tai mädätettäväksi, voidaan siitä tehtävillä orgaanisilla lannoitteilla korvata mineraalilannoitteita.
Samalla vähennetään kasvihuonekaasuja ja säästetään luonnonvaroja. Esimerkkinä fosfori: sen talteenotto olisi tärkeää, sillä maapallon fosforivarannot ovat hupenemassa.
Biojätteen erilliskeräilyn vaihtoehtona on omatoiminen kompostointi, edullinen ja ympäristölle ystävällinen tapa saada ravinnepitoista, hyvää multaa kotipihaan. Kompostointi ei periaatteessa ole vaikeaa, mutta on siinä niksinsä.
Kymenlaakson Jäte on järjestänyt kevään aikana muutamia neuvontatilaisuuksia. Selostamisen sijaan voisi konkreettisemman otteen asiasta saada varta vasten järjestetyillä kompostointikursseilla. Kumppaneiksi kurssien toteutukseen voisivat lähteä esimerkiksi kansalaisopistot tai 4H-yhdistykset.