Peten Automaalaamo yhteistyössä MC Kujansuun kanssa järjesti jo yhdeksättä kertaa Hakapirtti Meetingin.

Ja kuten aina, aurinko paistoi, kromi kimalsi, veekasit puhkuivat ja Hakapirtin seutu täyttyi yleisöstä. Hienosti kunnostetut neli- ja kaksipyöräiset ajoneuvot kilpailivat ihmisten huomiosta, osa oli kauniita ja huoliteltuja kuin kiiltokuvat, toiset sykäyttivät rujolla rappioromantiikallaan.

Isojen ameriikanrautojen ja urheilullisempien automallien joukossa huomion varasti minttujäätelön värinen Renault Estafette -pakettiauto.

– Korimalli on pysynyt samana vuodesta 1959, kertoi auton omistava Ari Haanjoki autostaan, joka on vuosimallia 1979.

Auton tarina on hieno.

– Se oli myynnissä, ja lavetin kanssa lähdettiin Pyhällöstä Uusi-Kaarlepyyhyn. Itku meinasi päästä, kun nähtiin siellä merituulten suolaama ruosteinen, vuosikymmeniä hylättynä seisonut pieni pakettiauto. Sanoin, ettei tuota meille ikinä, Anni Haanjoki muistelee nyt jo hymyssä suin.

Ei tuhannen kilometrin edestakaiselta matkalta kehdannut tyhjän lavetin kanssa kotiin palata, Estafette lähti mukaan.

Ari Haanjoki on ollut ikänsä tekemisissä autojen kanssa, niin työn puolesta kuin harrastaen mm. rallitiimien mekaanikkona ja kunnostaen vanhoja autoja.

Estafette pääsi perinpohjaiseen kunnostukseen. Kahden vuoden päästä siitä kuoriutui sympaattinen ja huoliteltu kaunotar, joka valittiin Suomen Renault kerhon Grand Tour -näyttelyn kauneimmaksi – ensimmäistä kertaa tittelin sai hyötyajoneuvo.

Autoon käytettyjen työtuntien määrää voi vain arvailla. Alustan ja korin kanssa tehdyn työn lisäksi sisätilat on suunniteltu ja viimeistelty loppuun asti. 

Renault kerää ympärilleen ihailijoita ja kuvaajia missä vain se liikkuukin.

– Retkeilemme tämän kanssa kesäisin, pisin reissu on Kemiin Renaultien tapaamiseen, Haanjoet kertovat.

Ja mikäs on retkeillessä, autossa onnistuu yöpyminen ja kokkailu, tyylikkyydestä ei ole tingitty, ja mukavuutta lisää mm. katolle näkymättömiin sijoitettu aurinkopaneeli.