Oletko koskaan hurahtanut johonkin? Siis hurahtanut. Sanakirjan mukaan hurahtaminen on innostumista jostakin ylettömästi. Se on siis melkein kuin rakkautta ensi silmäyksellä.

Psykologit sanovat, että hurahtaminen on elinvoiman ja elämänhalun merkki. Hurahtajat tapaavat olla myös optimisteja, siis heitä, jotka uskovat hyvän aina lopulta voittavan.

Hurahtamista ei voi suunnitella. Se tulee, jos on tullakseen. Tähtien on vain oltava oikeassa asennossa. Tarvitaan oikea ajankohta, oikea paikka ja muutoinkin oikeat olosuhteet.

Minä hurahdin 2000-luvun alussa vuosikymmenien tauon jälkeen uudelleen lintujen seuraamiseen ja luonnon valokuvaamiseen. Hetki oli otollinen. Takana oli pitkä työrupeama, joka päättyi minusta riippumattomista syistä kuin seinään. Olin tyhjän päällä, enkä oikein tiennyt, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Ystäväpiiriini kuului tuolloin pari intohimoista ornitologia. Yksi heistä oli edesmennyt Lasse J. Laine, kymmenien lintu- ja luontokirjojen kirjoittaja. Lassen kanssa koin arktikan ihmeellisen näytelmän itäisellä Suomenlahdella. Lisäksi kiertelin hänen seurassaan Uudenmaan linturikkaita seutuja.

Se oli siinä. Hurahdin lintuihin. Vaikka en olekaan oikea ornitologi enkä edes varsinainen lintubongari, lintuharrastus on antanut minulle paljon sisältöä elämään. 

Toisen hurahtamisen koin vajaa neljä vuotta sitten Espanjan talvessa. Löysin uuden liikuntalajin. Lapsena ja nuorena harrastin aktiivisesti urheilua. Summan Ponnistuksen riveissä se alkoi. Hiihdin, yleisurheilin ja pelailin pesäpalloa. Sitten aloin purjehtia kilpaa. Opiskeluaikana Turussa innostuin lentopallosta ja tenniksestä. Golf tuli mukaan myöhemmin aikuisiällä.

Pikkuhiljaa kuntoa kohottavien ja ylläpitävien ”hikilajien” harrastaminen kuitenkin hiipui. Vain golf jäi säännöllisistä liikuntaharrastuksista jäljelle. Tottakai, olisin voinut aivan hyvin vaikkapa vain kävellä tai pyöräillä kunnon ylläpitämiseksi. Niin vain ei tapahtunut.

Padel muutti kaiken. Padelhan on Espanjassa, ja nykyisin myös Suomessa, hyvin suosittu mailapeli. Sitä pelataan käytännössä vain nelinpelinä. Se on sosiaalinen ja liikunnallisesti monipuolinen laji.

Teknisesti padel ei ole niin vaativa kuin tennis, joten aloittamisen kynnys on hyvin matala. Pallo- ja pelisilmä ovat voimaa tärkeämpiä ominaisuuksia padelissa. Hurahdin padeliin heti ensimmäisellä pelikerrallani. Samalla se täytti omaatuntoanikin vaivanneen liikuntatyhjiön.

Hurahtaminen on upea tunne. Se on heittäytymistä johonkin uuteen. Ennen ajanlaskumme alkua elänyt roomalainen Quintus Horatius Flaccus kirjoitti runon ”Carpe diem”. Siinä kehotetaan ”tarttumaan hetkeen”.

Juuri sitä on omalla tavallaan myös hurahtaminen. Se on antautumista koko sydämellään sellaiseen, josta nauttii sekä kroppa että sielu.