Reimarin erikoisnumero on ilmestynyt 30.12.2024 poikkeuksellisesti vain verkossa. Jakelupäivien osuttua arkipyhään paperilehden jakelua ei ollut saatavilla. Käy lukemassa erikoisnumero, mukana lukijoiden vuoden 2024 kohokohtia!

Puukkoharrastus laajenee ahkeran kurssitoiminnan kautta

Puukkokurssilla Seppo Kallion valmistamassa puukossa karhunpää on hirvensarvea ja kahva karhunluuta. Näyttelyssä puukko on telineessä, joka on turvesuon syvyyksistä pelastettua noin 2000 vuotta vanhaa kitumäntyä. – Männystä tulee seuraavaan puukkooni kahva, arvioi Kallio

Puukkoharrastus alkoi Haminassa viitisen vuotta sitten, kun puukontekoon jo yli 20 vuotta aikaisemmin innostunut Tapani Eskola lähti opettajaksi Haminan kansalaisopiston puukkokursseille.

– Haminassa kursseja on pidetty kaksi vuodessa ja innostus on yhä kasvussa. Syksyllä alkaa partiopuukon ja keväällä perinteisen härmänpuukon tekeminen, kertoo Eskola.

– Ensimmäisillä kursseillaan tulokkaan haasteena on peruspuukon valmistaminen.

Eläköidyttään laivasta konepäällikön tehtävistä on miehellä ollut aikaa puukoille.

Kursseja olen pitänyt Haminassa, Kotkassa ja Kouvolassa 17 vuoden aikana noin 75. 

Suomalaisella puukolla on yli 2 500 vuoden historia. Ensimmäiset puukkolöydöt on tehty Turussa ja Hyrynsalmella 1300-luvulta.

– Nyt Suomessa on useita kymmeniä puukkoseppiä ja -mestareita, jotka valmistavat puukkoja ainakin muiden askareittensa ohella. Puukkoja he myyvät ympäri maatamme erä- ja puukkotapahtumissa.

Juha Suortti esittelee puukkoa, joka on valmistettu kokonaan kierrätystarpeista. Terä on tehty vanhasta amerikkalaisesta viilasta ja kahva on hirven sääriluuta. Kahvan helat ovat kierrätyspronssia. Kahvan päähän upotettu kivi on napattu vanhasta korusta.

Puukkoteollisuudella on Etelä-Pohjanmaalla vankat perinteet. Maineikkaampiin kuuluu kauhavalainen Iisakki Järvenpää Oy. Puukkojunkkareista tuttu Rannanjärven suku piti pitkään puukkotehdastakin valmistaen härmänpuukkoa neljässä polvessa.

– Pitkähelainen ”kauhavalainen” jalostui aikanaan alueen yrittäjien osaamisella. Täydellisen muotonsa puukko sai jo yli 100 vuotta sitten.

Tapani Eskola vaalii mieluusti suomalaista puukkokulttuuria. 

– Suomalainen käyttöpuukko on ainutlaatuinen koko maailmassa. Puukolla on ominaisuus, jota veitsillä ei ole. Puukolla vuolee puuta helposti ja jälki on kaunista, vakuuttaa Tapani Eskola.

Haminan pääkirjaston puukkonäyttelyyn voi tutustua elokuun loppuun saakka. Syksyllä alkaa seuraava kansalaisopiston puukkokurssi entisillä askelmerkeillä Pappilansalmen koulun tiloissa. 

Viime kevään kurssin teema oli vöyrinpuukon valmistaminen. Symmetrinen mahatuppi korostaa tuolle ajalle 1600 – 1750 -luvuille tyypillistä mahtailevuutta. Eskola uskoo, että vöyrinpuukko on saanut ulkonäköönsä vaikutteita barokista.

Omat tilat puukkoseuralle

Haminaan on perustettu joulukuussa oma puukkoseura, jonka tukikohta on jo rakenteilla.

– Tähän saakka puukkoharrastajat ovat sopineet toimimaan kurssien yhteydessä. Harrastajien määrän noustua, oma tukikohtamme tarjoaa mahdollisuuden omaehtoisempaan puukonvalmistukseen, sanoo Haminan Puukkoseuran hallitukseen kuuluva Juha Suortti.

Suortti innostui puukoista viitisen vuotta sitten. Tähän mennessä hänen käsissään on syntynyt jo parikymmentä erilaista puukkoa.

– Hyvin tehty puukko on monenlaiseen työhön soveltuva. 

Lue lisää aiheesta:

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli