Tutkimusteknikko Tahvo Oksanen nappaa käteensä lapion ja alkaa kaivaa kuoppaa, johon on tarkoitus upottaa lieriönmuotoinen, ison säilykepurkin kokoinen harmaa mötikkä. Siitä lähtee johto laatikkoon, jossa on kaksi akkua. Kyse on Haminan ainoasta maanjäristysmittarista eli seismografista. Sijoituspaikka on Neuvottoman Hevossaaressa ja laite saakin nimekseen Hepo1.
Kyse on Seismologian instituutin hankkeesta, jolla tiivistetään seismisten ilmiöiden havainnointiverkostoa alueilla, joissa järistyksiä on havaittu eniten.
– Yleensä ihmiset luulevat, ettei Suomessa ole järistyksiä, mutta kyllä niitä on. Ne vaan ovat niin pieniä, että niitä harva huomaa, kertoo seismologi Kari Komminaho. Suomessa järistysherkimpiä alueita löytyy juuri Kotkan-Kouvolan alueelta, mutta myös Kuusamosta. Suurin Kaakkois-Suomessa havaittu maanjäristys tapahtui Kuusankoskella vuonna 2011. Se oli voimakkuudeltaan 2.8 ja pysäytti paperitehtaan.
Hevossaaren moreenimaahan lähelle kalliota kaivettu Hepo1 on väliaikainen mittauspiste, jonka tallentamat tiedot on käytävä erikseen hakemassa. Laitteen akut kestävät vuoden, minkä jälkeen laite joko poistetaan tai se jätetään jatkamaan havainnointia uusien akkujen varassa. Laite liittyy erityisesti Kotkan edustalla havaittujen maanjäristysten seurantaan.
Vastaavanlaisia väliaikaisia laitteita on rapakivialueella kymmenkunta. Haminaa lähin pysyvä mittausasema on Virojoella. Koko maassa pysyviä asemia on nelisenkymmentä. Ne lähettävät reaaliaikaisia mittaustietoja, joita voidaan antaa myös kansainväliseen käyttöön.
Seismologian instituutin johtaja Suvi Heinonen haluaisi lisää pysyviä mittauspisteitä juuri rannikon tuntumaan, jotta kyettäisiin entistä tarkemmin seuraamaan seismisiä tapauksia Suomenlahdella ja esimerkiksi Venäjän toimia. Suuri osa kaikista järistyksistä on ihmisen aiheuttamia.
Kari Komminaho ja Tahvo Oksanen peittelevät uuden laitteen johtoineen, mutta jättävät akkulaatikon selvästi näkyville. Laatikkoon kiinnitetyssä lapussa kerrotaan, että kyse on Seismologian instituutin tutkimuksesta. Laitteet eivät yleensä ole helposti löydettävissä, joten ne ovat säästyneet ilkivallalta.
– Kouvolan seudulla on ollut paljon järistyksiä ja ihmiset ovat niiden tutkimuksestakin niin kiinnostuneita, että laitteet ovat saaneet olla rauhassa, vaikka ne olisi löydettykin, vakuuttaa Kari Komminaho.
