– Se oli rakkautta ensikuulemalla, kuvailee Ylen tv-uutisten juontaja ja tuottaja Jussi-Pekka Rantanen kuusi vuotta sitten alkanutta suhdettaan sotilasmusiikkiin. 

Ja huikean myönteisestä palautteesta päätellen Tattoo-yleisö puolestaan taisi kokea samanlaista äkkirakastumista päätapahtumien juontajaan. Suosittu ja kielitaitoinen Rantanen on kutsuttu Tattoon marssishown juontajaksi jo kolmannen kerran. 

Ennen Tattoo-pestejä Rantasen kokemukset Haminasta rajoittuivat hänen RUK-aikaansa 1990-luvun puolivälissä. Tattoo astui Rantasen elämään, kun tapahtuman entinen taiteellinen johtaja, Lassi Ikäheimo otti häneen yhteyttä vuonna 2018. 

– En tiedä, mistä Lassi minut bongasi, mutta olin kuitenkin jo tehnyt erilaisia konserttijuontoja myös televisiossa, kertoo Rantanen. Ainoa kosketus sotilasmusiikkiin Rantaselle oli tullut selostajana itsenäisyyspäivän linnanjuhlissa, joissa esiintyi Kaartin soittokunta.

– Sotilasmusiikki ei aiemmin ollut mitenkään merkittävä osa elämääni enkä tuntenut mitään erityistä mielenkiintoa sitä kohtaan, mutta muistan elävästi sen päivän, jolloin tulin Haminaan ja ensimmäiseen kenraaliharjoitukseen Bastioniin, muistelee Rantanen.

– Kun kuulin niiden soittokuntien soittavan, niin meni ihan mielettömät kylmät väreet. Se oli hieno hetki, joka meni suoraan tunteisiin. Jussi-Pekka Rantasesta tuli kertaheitolla suuri sotilasmusiikin ystävä.

– Sotilassoittokuntien musiikissa on voimaa, mutta myös herkkyyttä, jotakin primitiivistä, mutta myös loppuunhiottua musiikillista ammattilaisuutta, hän kuvailee. 

– Ja kun siihen vielä lisätään kuviomarssit, hevoset, askelkuviot, univormut, kiväärit ja taito, niin se on kokonaispaketti. Ensimmäisen kerran jälkeen Rantasen oli helppo suostua tulemaan toiste ja nyt jo kolmannen kerran Tattoo-juontajaksi.

Hyvä tulos vaatii pitkän valmistelun

Jussi-Pekka Rantasta on kehuttu luontevasta ja rennosta, mutta erittäin asiantuntevasta juontotyöstä. Lopputulos voi näyttää siltä, että tehtävä on hänelle helppo. Rantanen on kuitenkin vaatimaton. 

– Eiköhän se ole kaikessa esiintymisessä peukalosääntö, että mitä helpommalta jokin näyttää, sitä enemmän se on vaatinut taustatyötä. Tattoo-juontojen valmistelu vaatii päiväkausien työn. Tänä kesänäkin Rantanen käyttää osan kesälomastaan kaksi viikkoa valmistautumiseen ja itse työtehtäviin. 

– Perhe kyllä välillä muistuttaa, että tasapaino pää- ja sivutöiden välillä täytyy säilyttää jo ihan oman jaksamisenkin takia, Rantanen myöntää.

Rantanen kuvaa juontojen rakentamista palapeliksi tai sudokuksi. 

– Tattoo on niin tiukkaan viritetty ja hienovireinen koneisto ja siinä on niin monta liikkuvaa osaa, että kaikki on suunniteltava erittäin huolellisesti. Se on aikaa vievää ja haastavaa työtä, jota  tehdään hyvässä yhteistyössä taiteellisen johtajan kanssa. Ja kun kaikki onnistuu, niin tunne on hyvin palkitseva, hän kertoo. Juonnot ovat usein kompromisseja, mutta Rantanen sanoo yrittävänsä tuoda niihin mukaan myös vapautta, keveyttä, ilmaa ja pieniä yksityiskohtia aina, kun se on mahdollista. Yksi esimerkki Rantasen kyvyistä on laaja kielitaito. Juonnoissa vaihtuvat sujuvasti suomi, ruotsi, englanti ja saksa. 

Rantanen tekee juontokeikkoja sivutyönä oman yrityksensä nimissä. Hänen päätyönsä on edelleen Ylen tv-uutisissa.   

Hamina on hieno yhdistelmä historiaa ja nykyaikaa

Työtehtävät täyttävät Rantasen ajan Haminassa niin täysin, että tutustuminen kaupunkiin on rajoittunut varuskunta-alueeseen sekä Raatihuoneen ja Bastionin ympäristöön. 

– Mutta kaikki ne puolet, joita olen Haminassa nähnyt, ovat positiivisia ja ihania, hän kehuu. 

– Monilla kaupungeilla on haasteita, mutta minun mielestäni Hamina on aivan upea, viehättävä, persoonallinen, uniikki kaupunki, joka on onnistunut brändäämään itsensä Suomessa tunnistettavaksi ja mielenkiintoiseksi paikaksi.

– Miksei Haminalla siis olisi menestymisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa?, hän kysyy. 

– Täällähän on onnistuttu hienosti yhdistämään perinteet, kulttuuri, historia ja nykyaika. Haminan Tattoo-viikolla se näyttäytyy parhaimmillaan.