Edellisessä osassa käytiin läpi Haminan perustamista ja varhaisia vaiheita sekä mainittiin ensimmäiset tunnetut kadunnimet. Yleisesti kulkuväylät tunnettiin vain muodossa tie jonnekin tai jostakin. 

Mitä Kuninkaankadusta tuli?

Mutta palataanpa vielä kerran Kuninkaankadulle. Venäläisvalloituksen jälkeen tuskin oli poliittisesti korrektia viitata Ruotsin kuninkaaseen, ja tien läntinen osa tunnettiinkin 1700-luvulla raatihuoneelta kaupungin rajalle asti vaihtelevasti sellaisilla nimillä kuin wägen ifrån Helsingfors, Väg till Willmanstrand, Wägen till Helsingfors, Wägen ifrån Helsingfors och Willman-strand, Willmanstrands och Hellsingfors wägen, Willmanstrands Wäg, ja 1800-luvulla nimillä väg ifrån Willmanstrand, väg till Helsingfors, Willmanstrands Gatan tai den till Willmanstrand tull ledande gatan. 

Variaatiosta huolimatta ei nimille ole vaikea keksiä perusteita, sillä ainoa maareitti Helsinkiin ja Lappeenrantaan kulki Linnoituksen Lappeenrannan portista Savinimen kautta Salmen sillan yli haarautuen siitä etelään Poitsilaan ja edelleen Helsinkiin, sekä pohjoiseen Salmenkylän kautta Lappeenrannan suuntaan.

Muistettakoon, että Tervasaaren silta rakennettiin vasta sotien jälkeen ja Mullinkosken silta 1950.

Varsinaiset kadunnimet

Haminan vuoden 1888 asemakaavassa katuosuus raatihuoneelta Lappeenrannan portille sai ensimmäistä kertaa sekä ruotsin- että suomenkielisen nimen, keisari Aleksanteri II:n mukaan Alexanders gatan eli Aleksanterin katu.

Aleksanteri II oli Venäjän keisarina ja Suomen suuriruhtinaana vuosina 1855–81. Haminassa hän vieraili ainakin vuosina 1842, 1851, 1856 ja 1863. Toki nimenantoon on voinut vaikuttaa myös Aleksanteri I, joka valloitti Suomen alueen tai Aleksanteri III, joka oli silloinen keisari ja suuriruhtinas.

Lappeenrannan portilta eteenpäin ennen Saviniemenkylän asutusta katu tunnettiin ruotsiksi nimellä Skilnaden ja suomeksi nimellä Ero.

Tämä taitaa olla Suomen historian lyhyimpiä katunimiä ja viittasi siihen, että se erotti asumattoman alueen kahdesta asutusta, kaupungista ja Saviniemestä. Savinimestä eteenpäin se tunnettiin Strömsby gatanina ja Salmenkylän katuna, koska se johti kaupungin ulkopuolella olevaan sen nimiseen kylään. 

Vuonna 1942 Haminan kaupunginhallituksen ehdotuksesta Aleksanterinkadun nimi muutettiin marsalkka Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivän johdosta nykyiseksi Mannerheimintieksi. Koko pituudeltaan Salmen sillalle asti tie nimettiin Mannerheimintieksi vuonna 1964. 

Historiallisia rakennuksia Mannerheimintien Linnoituksen puolella ei ole oikeastaan säilynyt kuin Lappeenrannan portin vartiorakennus ja Ekin talo.

Jälkimmäisen rakennutti lääketieteen tohtori ja valtioneuvos Robert Ek, Kadettikoulun esikuntalääkäri vuonna 1866 Haminan palossa 1840 tuhoutuneen Venäjän armeijan insinöörikomennuskunnan rakennusten raunioille.

Ekin talo tunnetaan myös Pormestarin talona siinä vuodesta 1955 asuneen pormestari Seppo Joukahaisen mukaan. Hänen perikunnaltaan talo päätyi nykyisille omistajille 1990. Ekin eli Pormestarin talo on tullut haminalaisille tutuksi Valojen yönä kaikille avoimena valopuistona.

Ensimmäinen osa Ympyräkaupungin katuja -jutusta julkaistiin lehdessä no. 24/12.6.24.