Kuntalehdessä julkaistiin 30.8. emeritus opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan mielipidekirjoitus. Siinä hän luki madonluvut Suomen koululakkautusbuumille. 

PISA-tutkimusten valossa suomalaisten 15-vuotiaiden osaaminen on heikentynyt niin matematiikassa kuin lukutaidossa ja luonnontieteissäkin. Toki Suomi on yhä OECD-maiden vertailussa yhä keskitasoa parempi, mutta suunta on alaspäin. 

Osansa kehitykseen on arveltu olevan peruskoulujen keskittämisellä. Se on tuonut kaupunki- ja kuntakeskuksiin massakoulut, joissa oppimista ja hyvinvointia pitäisi kehittää ja tukea aivan eri mittakaavassa.

Sen hokeminen että lakkautuksilla haetaan säästöä seinissä ja panostetaan opetuksen laatuun, on Lehtolan mielestä vailla katetta. 

Koululakkautukset kohdistuvat vähemmistöön, pieniin kyläkouluihin ja lähiökouluihin.

Nyt kaivattaisiin tutkimusta, mikä merkitys koulun saavutettavuudella on osaamistuloksiin, ja mikä merkitys pitkillä koulukuljetusmatkoilla on lasten hyvinvointiin.

Ovatko säästöpaniikissa nopeaan tahtiin tehdyt lakkautuspäätökset lopulta kenenkään etu. Koulutuksen arviointikeskus Karvin tutkimuksen perusteella koulujen lakkauttamisella voi olla kuntien talouteen ja elinvoimaan jopa päinvastainen vaikutus. Työikäiset lapsiperheet hakeutuvat sinne, missä asuminen on mielekästä ja arki sujuvaa. Kouluverkon näivettämisestä syntyy helposti itseään toteuttava kierre.