Lauantaina 7.9. julkistettiin Pyötsaaren kylänrannassa talvisodan 4. kenttäsairaalan muistomerkki. Graafikko Susanna Muurmanin suunnitteleman muistomerkin paljastivat kenttäsairaalan päällikkölääkäri Carl Gustaf Malmin lapsenlapsi Victoria Malm ja hänen veljentyttärensä Emelie Malm.
Lokakuussa 1939 perustettu 4. kenttäsairaala oli osa 4. divisioonaa. Alunperin se sijoitettiin Kannakselle Johanneksen pitäjään, missä sitä pommitettiin useita kertoja.
Sairaalan sijainti Kannaksella vaihtui rintamatilanteen mukaan. Talvisodan päätyttyä se siirrettiin Vehkalahdelle Mäntlahteen. Kenttäsairaala toimi Mäntlahdessa 17.3.1940–18.12.1940.
– Majoitus oli kahdessakymmenessä mäntlahtelaisessa talossa sekä kansakoululla, Mäntlahden Hovissa. Kenttäsairaala tuli osin tyhjiin taloihin, sillä osa Mäntlahdesta oli maaliskuussa evakuoituna, kertoi muistomerkkitoimikunnan puheenjohtaja Matti Seppälä esitelmässään kenttäsairaalan vaiheista.
Seppälä on esitelmää varten tutustunut Kansallisarkiston materiaaliin, mm. sotapäiväkirjoihin, sekä aikalaishaastatteluihin.
Sulo Mäkelän tytär Marja Kuusisto on muistellut seuraavasti: ”Evakosta tulon jälkeen emme päässeet koulun asuntoon, koska siellä oli sairaala. Käsitykseni mukaan koululla oli ollut leikkaussali meidän asunnossamme.”
– Sairaalatoiminta keskittyi apteekkari Federleyn huvilaan Mäntlahden Hoviin ja Mäntlahden kansakouluun, jossa sijaitsi kirurginen osasto.
Kyläläisten taloihin oli sotilaiden, lääkintälottien ja sairaalahenkilökunnan majoituksen lisäksi sijoitettu pienempiä hoito-osastoja ja muita tarvittavia tiloja.
Esimerkiksi sotilasapteekki oli Juho Raussilla Takalan talossa ja kenttäkeittiö Toivo Mäkelän talossa. Armeijalla oli myös paljon hevosia, jotka oli sijoitettu kyläläisten talleihin ja navetoihin.
Kenttäsairaalasta oli kyläläisille myös hyötyä. Muutamia kylän naisia oli palkattu sairaalaan mm. pyykinpesuun. Lisäksi sairaala osti taloista elintarvikkeita, maitoa, perunoita ja voita.
– Työntekijöiden luontaisetuna oli sotilasapteekin lääkkeet. Airi Korjus on kertonut, että kun äiti oli sairaalassa töissä, sai perhe apteekista kamferttia ja päänsärkypulveria. Kenttäsairaalan lääkärin vastaanotolla hoidettiin myös kyläläisten lapsia ja aikuisiakin, Seppälä totesi.
– Muistomerkki kertoo, miten tärkeää lääkintähuolto on, niin sodan kuin rauhan aikana. Nykypäivänä puolustusvoimat nojaa lääkintähuollossa yhteistyöhön ja siviilisektoriin, kertoi tilaisuuteen terveydenhuoltoalan tervehdyksen tuonut sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ylijohtaja Markus Henriksson.
Henrikssonilla on henkilökohtaisia siteitä Mäntlahteen, se on hänen isovanhempiensa kotikylä.
Tervehdyksen tilaisuuteen toivat myös Maasotakoulun johtaja Janne Mäkitalo, Haminan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Titta Erkkilä sekä Kouvolan Seudun Lottaperinneyhdistys.
Sotilaskotikahvit juhlayleisölle tarjosi Haminan Sotilaskotiyhdistys.
