Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 12.11. kaupunginhallituksen talousarvioesityksen ensi vuodelle muutoksitta. Talousarvioon tehtiin kolme muutosesitystä, joista kumpikaan ei saanut kannatusta. Vasemmiston Jorma Kasari esitti 100 000 euron menolisäystä Kubbenkadun loppuosan rakentamiseen ja että pesäpallokentän katsomon rakentamiseen esitetty määrärahaesitys taloussuunnitelmaan 2026-2027 hylätään. Vihreiden Aarni Ahtola 8000 euron lisäystä valtuuston henkilöstökuluihin. Niitä oli talousarviossa leikattu 14 000 euroa, minkä Ahtola epäili ohjaavan päätöksentekoa tulevan valtuuston koosta. Hallintojohtaja Maria Ovaska kertoi leikkauksen koostuvan kokouspalkkioiden alentamisesta ja palveluiden ostojen vähentämisestä.
Haminan ensi vuoden talousarvio on n. 900 000 euroa alijäämäinen. Kunnallis- ja kiinteistöverot pysyvät ennallaan. Ensi vuonna kuntataloutta tulee rasittamaan TE-palvelut. Ne siirtyvät vuoden alusta valtiolta osaksi kuntien peruspalveluja.
Kaupungin investointitaso pysyy edelleen korkeana. Suunnitelmakauden 2025—2027 investoinnit ovat yhteensä 29 milj. euroa, luvussa on mukana vesiliikelaitoksen investoinnit. Vuoden 2025 investoinneista tärkeimpiä ovat katujen saneeraus ja Uuden-Summan liikuntahallin rakentaminen. Ensi vuodelle kaavaillaan myös Neuvottoman koulun ja päiväkodin rakentamista leasing-vuokramallilla.
Rakennusinvestoinneista merkittävä on myös merivesilaitos joka rakennetaan akkumateriaalitehtaan tarpeisiin, kun tehtaan investointipäätös on tehty. Ensi vuodelle hankkeeseen on varattu 0,25 miljoonaa euroa.
Investointisuunnitelma valmisteltiin kolmea vuotta pitemmälle ajalle, talousarviossa esitettiin arviovuosi 2025 ja suunnitelmavuosien 2026-27 lisäksi myös ensimmäistä kertaa investointiohjelman luonnos 10 vuodelle. Tätä pidettiin tärkeänä kokonaiskuvan ja pidemmän aikavälin tarpeiden hahmottamiseksi ja investointien mitoittamiseksi niukkaan tulorahoitukseen.
Pidemmällä tähtäimellä huolena on kaupungin väestönkehitys. Uusimpien ennusteiden mukaan Haminassa on alle 16-vuotiaita noin 500 nykyistä vähemmän. Muutosta tapahtuu myös yli 75-vuotiaissa, joiden osuus väestöstä kasvaa kymmenessä vuodessa vastaavasti noin 400 henkilöllä.
Vallikentän katsomo puhutti
Jos kokous kulki jouhevasti ryhmäpuheenvuorojen puoltaessa jo iltakoulussa hyvin pohjustettua talousarviota, ei samaa ei voi sanoa muusta keskustelusta.
Eniten riitti puhetta riitti hankkeesta, joka ei ollut tällä valtuustokaudella edes päätettävänä, eli Vallikentän katsomosta.
Pesäpalloliiton superpesiksen kilpailumääräykset edellyttävät katettua katsomoa. Katsomon ja oheistilojen toteuttamiseen esitettiin yhteensä 2 miljoonaa euroa vuosille 2026 ja 2027. Kaupunkikehitysvaliokunta laski summan 0,4 miljoonaan euroon kummallekin vuodelle. Valiokunta katsoo että hankkeen rahoitus tulee hoitaa yhdessä Haminan Palloilijoiden ja mahdollisen ulkopuolisen rahoittajan kanssa. Lisäksi HP:n tulee tehdä realistinen liiketoimintasuunnitelma, minkä pohjalta lopullinen investointisuunnitelma tehdään. Tämän hetkinen arvio katsomon kustannuksista on 2,6 miljoonaa euroa.
Yli 50 puheenvuorosta yli puolet koski pesäpallokatsomoa. Kaupunkikehitysvaliokunnan puheenjohtaja Jaana Suikkanen peräänkuulutti Haminan Palloilijoilta kunnollista liiketoimintasuunnitelmaa ja mieluiten useampia vaihtoehtoisia suunnitelmia tarkasteluun.
–2,6 miljoonaa kattaa ainoastaan katsomon ja sen oheistilat. Lisäksi on huomioitava kentän ja pyörätien siirto ym. seurannaiskulut. En ollenkaan väheksy pesäpalloilijoiden saavutuksia, mutta valiokunnan päätöksessä huomioitiin niin Haminan taloudelliset haasteet kuin seurojen ja yhdistysten tasapuolinen kohtelu.
Anniina Kosolla (Kok.) oli entisenä pelaajana ja nykyisin valmentajana näkemystä pesäpallon ytimestä:
–Nyt ei rakenneta vain katsomoa, vaan pesistulevaisuutta. Mikään muu joukkuelaji Haminassa ei pystyisi pelaamaan pääsarjatasolla. Vallikentän olosuhteet ovat jääneet jonnekin ysärille. Vallikenttään kannattaa todella satsata, se saa vierailevien joukkueiden kannattajilta paljon kehuja miljööstä, ja televisioitujen otteluiden väliaikavideot Haminasta herättävät valtavasti ihastusta. Näytetään että tämä on maailmanluokan pesäpallokaupunki.
Organisaatiota trimmataan loppuvuodesta
Kaupunginvaltuuston on tämän vuoden loppuun mennessä päätettävä seuraavan valtuustokauden valtuuston koosta. Myös valiokuntamallin toimivuutta arvioidaan ja harkitaan mahdollista paluuta lautakuntamalliin.
Luottamushenkilöorganisaatiota on tarkoitus tiivistää ja yhdistää nykyiset hyvinvointi- ja kilpailukykyvaliokunnat yhdeksi elinvoima- ja hyvinvointivaliokunnaksi tai -lautakunnaksi.
Kahden toimialan yhdistyessä lakkautetaan kaupungin hyvinvointipalveluista osallisuusjohtajan virka. Johtajien määrä ei kuitenkaan vähene, sillä kaupunkikehityspalveluihin perustetaan vuoden alusta teknisen johtajan virka. Tekninen johtaja vastaisi mm. kaupungin suurista investoinneista sekä maankäytöstä ja kaavoituksesta sekä joukkoliikenteestä.
Vuoden 2025 alusta on kaupungilla kolme palvelualuetta tai toimialaa: kasvatus- ja koulutuspalvelut, elinvoima- ja hyvinvointipalvelut sekä kaupunkikehityspalvelut. Palvelualueita johtaa johtaja, esim. kasvatus- ja koulutusjohtaja. Johtajan tukena ovat palvelualueen päälliköt.