Kaupunginvaltuusto päätti vuoden viimeisessä kokouksessaan huhtikuun kuntavaaleissa valittavan uuden valtuuston koosta. Kuntalaki määrittää valtuutettujen vähimmäismäärän kunnan asukasluvun perusteella. Alle 50 000 mutta yli 20 000 asukkaan kunnissa se on 37 valtuutettua (5 000-20 000 asukkaan kunnissa 27). Kaupunginhallitus esitti nykyisen 43 valtuutetun määrän pudotettavaksi 37:än.
Vihreiden valtuutettu Aarni Ahtola teki ehdotukseen muutosesityksen, ja ehdotti, että valtuuston koko olisi 39. Esimerkkinä Ahtola käytti asukasluvultaan kutakuinkin samankokoista Kemin kaupunkia, joka päätti laskea valtuutettujen määrää 43:sta 39:ään ensi valtuustokaudelle.
– Pienempi valtuusto nostaa äänikynnystä, jolloin pienemmillä ryhmillä on vaikeaa saada useampia valtuutettuja tai edes yhtä valtuutettua. Valiokuntamallisessa kunnassa valta ja luottamustyöt keskittyvät harvoille henkilöille, koska valiokuntiin valitaan vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Kun valtuuston kokoa pienennetään, pienenee kunnan asioista päättävien henkilöiden määrä, Ahtola perusteli.
– Haluammeko tehdä päätöksen, joka kaventaa kuntademokratiaa turhan paljon, koska tässä ei ole kyse edes rahasta?
Tällä Ahtola viittasi ensi vuoden budjettiin joka on laadittu nykyisen valtuustokoon eli 43 valtuutetun mukaan.
Ahtolan muutosesitystä kannattivat Katja Andrejev (vihr.) ja Jorma Kasari (vas.). Äänestyksessä hallituksen esitys voitti äänin 29-13. Kauden 2025-29 valtuuston koko on 37 valtuutettua.
Kasari jätti eriävän mielipiteen pöytäkirjaan merkittäväksi.
Hallintosäännön päivittäminen ei ollut läpihuutojuttu
Kaupungin hallintosääntöä ollaan päivittämässä. Muutoksissa on teknisluontoisia korjauksia sekä esittelijävastuiden ja henkilöstö/johtamisorganisaation päivityksiä 1.1.2025 alkaen.
Eniten keskustelua herätti kaupunginhallituksen toimivaltaan lisätty oikeus osakkeiden ostamisen lisäksi oikeus myös niiden myymiseen, poislukien tytäryhtiöt ja kuntayhtymät.
Tomi Tuomisalo (liik.) ihmetteli, mistä on noussut tarve määrittää hallituksen toimivaltaan myös osakkeiden myyminen.
– Onko hallitus suunnittelemassa joidenkin osakkeiden myymistä? Voisiko esimerkiksi Kymenlaakson Sähkön osakkeet myydä kysymättä asiasta valtuustolta?
Talousjohtaja Olli Vilen kertoi, että esityksellä on haluttu täsmentää kaupunginhallituksen oikeutta myydä esim. kaupungin suoraan omistama asunto-osake.
– On selvää, että jos teoriassa haluttaisiin myydä Kymenlaakson Sähkön osakkeet, olisi se merkittävyydeltään niin iso asia, että se käsiteltäisiin talousarvion yhteydessä ja tulisi valtuustoon.
Tuomisalo otti esille myös hallintosäännön muutosehdotuksen, joka antaisi kaupunginhallitukselle oikeuden sovinnon tekemiseen yli 100 000 euron osalta (kaupunginjohtajalle esitetään oikeutta päättää sovinnosta 100 000 euroon saakka).
– Mielestäni tällainen isojen kokonaisuuksien sovinnot olisi enemmänkin valtuuston asia. Tämä tuo mielestäni hallitukselle liikaa valtaa.
Vilen vastasi tähän, että sovinnon tekemistä ei ole aiemmin kirjattu, ja sitä haluttiin täsmentää.
– Tietenkään miljoonaluokan sovinnoista ei kaupunginhallituskaan automaattisesti päätä, vaan asia pitää erikseen sitten ratkaista.
Tuomisalo teki esityksen, jonka mukaan valtuustolla olisi päätösvalta osakkeiden myymisestä ja yli 100 000 euron sovinnoista. Esitystä kannattivat Tero Pasi (liik.), Jorma Kasari ja Jalle Niemelä (liik.). Äänestyksessä kaupunginhallituksen esitys voitti äänin 24-18. Tuomisalo jätti pöytäkirjaan merkittäväksi eriävän mielipiteen.
– Hallintosäännössä asian pitääolla niin selkeästi ilmaistu, ettei tulkinnanvaraisuuksia jää.
Hallintosääntöä tullaan päivittämään uudelleen toukokuussa ennen uuden valtuustokauden alkamista. Tuomisalon esitykseen palattaneen silloin, sillä mm. Jaana Suikkasen (kok.) ja Nina Peltosen (sd.) mielestä asiasta on vielä keskusteltava. Tuomisalolta toivottiin, että hän olisi tuonut esityksensä tietoon aiemmin, esim. ryhmänjohtajien kokouksessa, jolloin siihen olisi ehtinyt paneutua.
Jorma Kasari esitti, että luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioita tarkistetaan 10 % alaspäin. Tuomisalon kannatuksella asiasta äänestettiin. Kaupunginhallituksen ehdotus palkkioiden pitämisestä ennallaan voitti äänin 25-17.
Vuoden viimeiset valtuustoaloitteet
Vihreiden ryhmä esitti, että Hamina laatii suunnitelman luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Tänä keväänä valmistuneen Kymenlaakson monimuotoisuusselvityksen pohjalta on valmistumassa maakunnallinen ohjelma konkreettisine toimenpiteineen. Sen pohjalta voitaisiin laatia kuntakohtainen ohjelma Haminaan.
– Suomen 10 suurimman kaupungin johtajat tekivät tänä syksynä julkilausuman luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi ja monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Maailmanluokan pikkukaupunki ei saa jäädä näitä huonommaksi, olemmehan kaupunkistrategian palvelulupauksessakin luvanneet edistää kestävää kehitystä, aloitteen esitellyt Katja Andrejev sanoi.
Liike Nyt esitti, että kaupunki perustaa toimenpidetoimikunnan kuntalaisedustajista joilla on merkittävää rakennnusalan osaamista sekä rakennusperinnön hoidon puolesta Linnoituksen wanhat talot -yhdistyksen tai vastaavan edustus.
– Toimikunta kokoontuu kun sisäilmatyöryhmä havaitsee rakennuksissa ongelmia. Tarkoituksena on puuttua rakennusten ongelmiin hyvissä ajoin ja löytää ratkaisu tarvittaessa korjausrakentamisella. On tutkitusti taloudellisempaa ja ekologisempaa korjata rakennuksia kuin niiden purkaa ja rakentaa niitä uudelleen, totesi aloitetta esitellyt Tero Pasi.