Reimarin erikoisnumero on ilmestynyt 30.12.2024 poikkeuksellisesti vain verkossa. Jakelupäivien osuttua arkipyhään paperilehden jakelua ei ollut saatavilla. Käy lukemassa erikoisnumero, mukana lukijoiden vuoden 2024 kohokohtia!

Haminan ukrainalaisilla on kaksi joulua

Tamara Striukova aikoo viettää Haminassa niin suomalaista kuin ukrainalaistakin joulua ja uutta vuotta.

Ukrainasta sotaa paennut Tamara Striukova täyttää 70 vuotta 1.1.2025. Haminassa hän viettää joulua ja uutta vuotta jo kolmannen kerran. Tutuiksi ovat tulleet myös suomalaisten tavat viettää vuodenvaihteen juhlia. 

– Ei meillä ole mitään suomalaisia perinteitä vastaan, sanoo Tamara.

– Me vietämme joulua niinkuin tekin. Erotuksena on se, että ukrainalaisilla joulun tärkeimmät päivät ajoittuvat juliaanisen kalenterin mukaan tammikuun kuudennen ja 12. päivän väliseen aikaan.

Tamara Striukovan koti oli Harkovan lähettyvillä kylässä, jota pommitettiin heti sodan alussa. Tamaran kotitalo lähiympäristöineen tuhoutui täysin. Hänen molemmat tyttärensä lähtivät pakoon lapsineen heti, mutta äiti jäi vielä Ukrainaan. 

–Muutin kesämökille noin neljäksi kuukaudeksi, mutta Venäjä pommitti sitäkin seutua, Tamara kertoo. Hänen tyttärensä tekivät päätöksen äitinsä puolesta: äiti on saatava sieltä pois.

Tamara päätyi tyhjin käsin nuoremman tyttärensä luo Haminaan kesäkuussa 2022. Tamara sanoo olevansa kiitollinen suomalaisille saamastaan avusta, sillä nyt hänellä on kaikki, mitä hän elämiseen tarvitsee. 

– Olin kuitenkin aluksi aika masentunut, mutta sitten tyttäreni sanoi, että mitä sinä täällä yksinäsi istut, mene laulamaan toisten kanssa. Tamara lähti ja on sen jälkeen laulanut Haminan ukrainalaisten kuorossa ja käynyt konsertoimassakin. Viikko-ohjelmaan kuuluvat myös suomen kielen opinnot Rodnikissa.

Ilon, laulun, yhdessäolon

ja hyvän ruuan perhejuhla

Haminan ukrainalaiset tietävät, että paluu kotimaahan on epävarma. Siksi moni haluaa sopeutua paikallisiin oloihin ja tapoihin. Vuoden suurimman juhlan eli joulun vietto on heille yhtä tärkeä kuin suomalaisillekin. Muutto Suomeen tarkoittaa heille sitä, että juhlakausi alkaa nyt aiemmin ja kestää vielä pidempään kuin Ukrainassa eli melkein kolme viikkoa.

Tamara Striukovan mukaan Ukrainan ja Suomen jouluperinteissä on paljon samaa, vaikka Ukrainassa jouluaatto onkin 6.1. 

– Silloin valmistetaan pitkään haudutettu puuro, johon pannaan hunajaa, rusinoita ja unikonsiemeniä. Puuro nautitaan  kompotin ja kuivattujen hedelmien kanssa, Tamara kertoo. Runsas joulupöytä kuuluu myös molempien maiden jouluperinteisiin.

– Ukrainassa joulupäivänä  pitää olla tarjolla 12 eri ruokalajia, ei lihaa, vaan esimerkiksi piiraita erilaisilla täytteillä. 

Jouluun kuuluivat Ukrainassa myös pukeutuminen maan kansallispukuun ja joulun sanomaan liittyvät laulut. Joulun aika ulottuu loppiaiseen saakka. Tapana on ollut mm toivottaa lauluilla ihmisille menestystä ja tiloille hyvää alkavaa satovuotta. Loppiaisen perinteisiin kuuluu edelleen kastautuminen hyisessä vedessä Johannes Kastajan muistoksi.

Kun meillä Suomessa jaetaan lahjat jouluaattona, Ukrainan lapset saavat lahjansa uuden vuoden juhlassa Pakkasukolta kuten myös Venäjällä. Joulukuusikin kuuluu Ukrainassa nimenomaan uudenvuoden viettoon. 

– Meillä oli Harkovan torilla koko Ukrainan korkein ja komein joulukuusi, muistelee Tamara haikeana. Joulu ja uusivuosi Haminassa merkitsevät hänelle kuitenkin kaivattua rauhaa ja turvallisuutta. 

Lue lisää aiheesta:

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli