Virolahtelainen varatuomari ja kunnallispoliitikko Osmo Pirjola sai 1991 valtakunnallista huomiota erikoisen tapauksen vuoksi. Kävi ilmi, että mies oli ylennetty korpraaliksi, vaikka hän ei ollut suorittanut varusmiespalvelusta.
Kouvolan sotilaspiirissä ihmeteltiin huhtikuussa 1991 Pirjolan kantakorttia. Sen mukaan hänet oli 39-vuotiaana 1968 ylennetty korpraaliksi. Kortissa ei ollut kuitenkaan tietoja virolahtelaisen varusmiespalveluksesta.
Syyksi puutteellisiin tietoihin paljastui se, ettei Pirjola ollut koskaan astunut armeijan harmaisiin. Hänet oli aikoinaan vapautettu terveydellisistä syistä varusmiespalveluksesta.
–En ole aikaisemmin kuullut tällaisesta tapauksesta, Kouvolan sotilaspiirin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Antti Maijanen totesi Ilta-Sanomissa.
Osmo Pirjola toimi ylennyksen aikoihin Virolahden nimismiehenä ja asevelvollisten aluevalvojana.
Pirjola korosti IS:lle, ettei hänellä itsellään ollut mitään tekemistä ylennyksen kanssa. Se oli tullut täytenä yllätyksenä.
Ylennysasiat Kouvolan sotilaspiirissä 1968 esitellyt everstiluutnantti evp Eskil Varanka arveli Pirjolan ylentäjäksi eversti O. R. Bäckmania, joka toimi tuolloin sotilaspiirin päällikkönä.
Varanka kuvaili entistä esimiestään perin suuripiirteiseksi mieheksi, joka oli ylentänyt Kymen läänin maaherran Esko Peltosen suoraan kersantista vääpeliksi ohittaen ylikersantin arvon.
Bäckman myönsi IS:lle muistavansa hämärästi Pirjolan, mutta itse ylennyksestä ei ollut jäänyt muistikuvia.
Bäckman muistutti, että sota-aikana ylennettiin sotaväen käymättömiä nuoria lähettipoikia, koska he olivat kunnostautuneet sotilastehtävissä. Hän työskenteli 1942-46 marsalkka Mannerheimin nuorempana adjutanttina.
Orpopoika Unto Vallenius sai Suomen armeijan nuorimpana, vain 14-vuotiaana, kersantin arvon Karhumäen valtauksen jälkeen joulukuussa 1941.
Osmo Pirjola työskenteli vallesmannin uran jälkeen asianajajana. Hänellä oli toimisto Kotkassa. Juristi istui myös Virolahden kunnanvaltuustossa kokoomuksen ryhmässä.
Pirjola kuoli 2005.