Virolahtelainen säveltäjä ja akateemikko Uuno Klami on vihdoin saanut oman muistolaattansa entisen kotitalonsa seinälle. Laatta on nähtävissä Anton-isän rakentamassa talossa asuneen hiihtäjälegenda Eetu Niskan muistolaatan vieressä Virolahden Klamilassa. Pienimuotoinen juhlatilaisuus aloitti perjantaina Uuno Klamin juhlavuoden, sillä Suomen eturivin säveltäjiin kuuluvan Klamin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 125 vuotta.
Monen suuren taiteilijan taustalta löytyy surua ja murhetta. Myös Klami koki suuria menetyksiä jo varhaislapsuudessaan. Keuhkotauti vei sekä hänen isänsä että pikkusiskonsa, kun Klami oli nelivuotias. Niinikään keuhkotautia sairastaneen äitinsä tuella Klami kuitenkin pääsi opiskelemaan musiikkia Helsingissä ja opinnot jatkuivat suvun tuella äidin kuoleman jälkeen.
Klami ponnisti maailmalle suvun mukaan nimetystä Klamilasta, joka ei suinkaan ollut 1900-luvun alussa mitätön pikkukylä. Viipurin ja Helsingin välisen Kuninkaantien varrella sijainnut kylä näki ja koki monenlaisia kulttuurituulia. Klamilassa oli myös vilkas satama ja kylä sai jo vuonna 1861 sekä koulun että kirjaston. Kylän monien kartanoiden joukossa oli mm Harjun hovi, jonka pianoa Klami kävi soittamassa.

Uki-setä teki kummityttöön suuren vaikutuksen
Klamin muistolaatan paljastanut toimittaja, kirjailija ja Uuno Klamin kummitytär Maarit Niiniluoto kertoo Uki-sedän tehneen hänen vaikutuksen jo pikkutyttönä.
–Hän oli vaitelias, arvoituksellinen, baskeripäinen herra, jolla oli simpukkakorva. Hän sanoi, että simpukan ääni toistuu vaikkapa noissa sähköpylväissä. Hän mielsi koko maailman ääninä soivaksi kokonaisuudeksi. Se puhutteli pikkutyttöä, hän kertoo. Niiniluodon mieleen ovat syöpyneet myös käynnit Klamien kesäpaikassa Kujaholmin saarella.
–Uki-setä vei minut metsäretkille ja kertoi menninkäisistä. Ne olivat maagisia hetkiä, hän muistelee.
Uuno Klami rakasti luontoa ja erityisesti merta. Klamista väitöskirjaa tekevä Klamin nimikkoseuran varapuheenjohtaja, pianisti Esa Ylönen kertoo kuulevansa Klamin musiikissa mm rantautuvat meren aallot ja Kymijoen vuolaan virran. Rakkaus kotimaakuntaan kuuluu myös Kymenlaakson laulussa, joka on duuriin sävellettynä harvinaisuus maakuntalaulujen joukossa.
Juhlavuoden aikana suomalaisen luovan säveltaiteen suuriin nimiin kuuluvaa Uuno Klamia muistetaan monin eri tavoin. Pääjuhla on Klamin syntymäpäivänä 20.9. Esa Ylösen mukaan Klami on juuri nyt nosteessa ja hänen arvonsa ymmärretään. Muistolaatan paljastustilaisuudessa esille nousi myös kysymys siitä, onko Klamin saavutuksia osattu riittävästi hyödyntää eteläisen Kymenlaakson tunnettavuuden lisäämisessä. Paikalla olleet Haminan kaupunginjohtaja Ilari Soosalu ja Virolahden uusi kunnanjohtaja Topi Heinänen pitivät selvittämisen arvoisena esimerkiksi Klamin nimeä kantavan musiikkitapahtuman järjestämistä. Harjun oppimiskeskuksen rehtorin Mika Palosaran mukaan yhdeksi tapahtumapaikaksi voisi sopia Harjun hovi, joka on myös ehdolla uuden Kaakon luonto- ja kulttuurikeskuksen sijoituspaikaksi. Cursorin ja Virolahden kunnan yhteishankkeen valmistelu on juuri alkanut.
