Reimarin erikoisnumero on ilmestynyt 30.12.2024 poikkeuksellisesti vain verkossa. Jakelupäivien osuttua arkipyhään paperilehden jakelua ei ollut saatavilla. Käy lukemassa erikoisnumero, mukana lukijoiden vuoden 2024 kohokohtia!

Onkamaa luopui Toverit -nimestä

Onkamaan Urheiluseuran puheenjohtaja Ari Lammi esittelee seuratalo Koppelin portailla taulua, jossa sujuttelee onkamaalainen olympiavoittaja Sulo Nurmela. Kuva Timo Sihvo.

Jopa olympiavoittajan seurana ollut Onkamaan Toverit on vaihtanut hiljattain nimensä Onkamaan Urheiluseuraksi. Nimi Toverit toi johtokunnan mielestä mieleen liikaa kaikuja itärajan takaa.

– Ei oikeastaan jäseniltä kysytty, johtokunnan päätöksellä teimme ratkaisun, seuran puheenjohtaja Ari Lammi kertoo.

Voimistelu ja urheiluseura Onkamaan Toverit perustettiin jo tsaarinaikana 1903. Emäseuran Vehkalahden Veikkojen perustava kokous pidettiin Haminan Raittiustalolla vasta kahdeksan vuotta myöhemmin 1911.

Onkamaan Tovereiden pitkän historian aikana  koettiin suhteissa itänaapuriin myrskyisempiäkin aikoja kuin nykyinen kolea jakso. Nimenmuutos ei noussut kuitenkaan esille Neuvostoliiton vuosina, vaikka sana toveri kuului kommunistisen valtion terminologiaan.

Nyt aika oli kypsä nimenmuutoksella.

– Se Toverit viittasi niin paljon lähinaapuriin, että yksi johtokunnan jäsen alkoi ehdottelemaan, että muutettaisiin nimi, Lammi selvittää.

Nimenmuutoksen rekisteröiminen vei yli vuoden. Onkamaan Urheiluseura ry merkittiin yhdistysrekisteriin tässä kuussa.

Seuralla on muutamaa vaille sata jäsentä, mikä on mainio lukema noin 90 vakituisen asukkaan kylässä.

Onkamaan Toverit tunnettiin menneinä vuosikymmeninä hiihtäjistään. Olympiavoittaja ja maailmanmestari Sulo Nurmela oli seuran kirkkain tähti. Kovia kansallisen tason hiihtäjiä olivat myös veljekset Viljo, Martti ja Keijo Sipilä. Rauni Kalliokin oli viestimestari.

Annikki Luoma (o.s. Huovila) sivakoi kahdesti SM-hopealle.

Annikki Luoma (o.s.) Huovila puristi SM-hopean 5 kilometrin hiihdossa sekä 1937 että 1941. Hän muutti myöhemmin Karhulaan. Kuva Urheilumme Kasvot osa 1.

Kansallisen kärjen tuntumaan talvisodan alle nousseen Uuno Tillin tarina on kuitenkin erikoisin. Hiihtäjä katosi kuin maan nielemänä kesällä 1944, kun hänen prikaatiaan oltiin siirtämässä Sallasta Kannakselle.

Kantakorttiin merkittiin, että Tilli olisi karannut. Helsingin raastuvanoikeus julisti miehen kuolleeksi 1950.

Onkamaalla on elänyt vahvoja epäilyjä, että Tilli hyppäsi junan kyydistä pohjoisessa ja häipyi Ruotsiin. Kovasti Uunon näköinen mies nähtiin sotien jälkeen yleisön joukossa Bodenin hiihtokisoissa. 

Tillin nuoruuden rakastettu vietti lomiaan Onkamaalla. Navetan vintillä oli heinissä kerran vieras mies, joka saattoi olla henkiin herännyt Uuno Tilli.

– Minun vanhempani todennäköisesti tiesivät, mutta he veivät tiedon mukanaan hautaan, sukulaishiihtäjän salaperäisiä vaiheita selvitellyt onkamaalainen Tero Tilli sanoi 2023 Urheilulehden haastattelussa. 

Lue lisää aiheesta:

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli