Vieläkös sinulla on kaapin perällä joululta jääneitä suklaarasioita? Meidän perheen viimeiset joulusuklaat oli tarjolla viime perjantaina, kun me aikuiset vietimme ystäväporukan kesken pikkujouluja. En ole varma, oliko kyseessä “parempi myöhään kuin ei milloinkaan”-pikkujoulut vai “aikainen lintu madon nappaa”-pikkujoulut. 

Kaikki tyynni, pikkujouluissa oli hauskaa! Joulupukki vieraili jakaen pienet lahjat kaikille kilteille aikuisille, lauloimme säähän sopivasti, että No onkos tullut kesä ja nautimme (skumppa)glögiä.. Tarjolla oli tietenkin kaikkien muiden herkkujen lisäksi suklaakonvehteja. 

Monenlaisia konvehteja tuli jouluna annettua lahjaksi sekä saatua lahjaksi. Osa suklaarasioista – tai no, ainakin yksi – on säilyttänyt sisältönsä lähes samanlaisena vuosikymmenestä toiseen (Juhlapöydän konvehtirasia). Jo lapsena pohdin – kuuluuko ananas suklaarasiaan? Vähän niinkuin nykyään mietitään usein sitä, kuuluuko ananas pizzaan? Juhlapöydän konvehtirasiassa ananas saa minun puolestani asustella. Toisten inhokki, toisten suosikki. Itselleni se maku on neutraali. 

Länsinaapurin lanseeraamassa suositussa rasiassa oli sen sijaan tehty muutoksia. Ensimmäistä kertaa omalla “suklaansyöjän urallani” kävi niin, että meinasin sylkäistä konvehdin roskikseen. Ja se on paljon se. Kaikkia makuja ei vaan voi yhdistää hyvällä menestyksellä… 

Tässä tapauksessa kyseessä oli appelsiinikanelikonvehti. Huh! Pahoittelut mikäli solvaan nyt jonkun lukijan suosikkimakua. Makuasioista ei tietenkään sovi kiistellä.

Sympaattisesta elokuvasta Forrest Gump voimme muistaa lentävän lauseen, joka menee suurinpiirtein näin: “elämä on kuin suklaarasia, koskaan et tiedä mitä sieltä tulee”. 

Elämän suklaarasia onkin näyttänyt viime aikoina; että koskaan ei tosiaan voi tietää mitä kulman takana odottaa. Voi olla hyviä uutisia, mutta myös niitä huonoja uutisia. 

Olisikin tärkeää nauttia oman elämän suklaarasian herkuista hyvillä mielin. Tulee kuitenkin hetkiä, jolloin konvehti voi olla karvaan makuinen, mutta elämää ei voi elää peläten sitä pahanmakuista konvehtia. 

Elämään kun kuuluu ne herkkukonvehdit sekä myös appelsiinikaneliwhatever-konvehdit. Toivon kuitenkin, että tämä vuosi menisi vertauskuvallisesti ennemmin toffeekonvehtien kuin appelsiinikanelin merkeissä.