Kaukolämpö- ja sähköverkkoliiketoiminnan myynnin yhteydessä jo varoiteltiin, ettei Haminan Energian liiketoimista ole vielä päästy selville vesille. 

Oikein uumoiltu, seuraava pommi on jo viritetty. Sen nimi on Hamina LNG, josta kaupunki omistaa noin puolet kokonaan omistamansa Linnoituksen Voiman kautta. 

Alkuunhan kaikki näytti hyvältä. Osin TEM:n, osin muulla lainarahalla rakennettu jätti-investointi avattiin kaupalliseen käyttöön syksyllä 2022. Juuri kriittisellä hetkellä korvaamaan venäläistä kaasua.

Haminan LNG -terminaali oli ensimmäinen ja ainoa kansalliseen kaasuverkkoon yhdistettävissä oleva terminaali. Terminaalin voi nähdä myös tulevaisuuden energiavarastona, myös uusiutuvien kaasujen varastointiin.

Nyt terminaalin kulut imevät Linnoituksen Voiman kassaa tyhjäksi. Peli voi olla pelattu kesällä jo ennen kuin ahomansikat kypsyvät.

Jo terminaalitoiminnan alkuvaiheissa oli heikkoja signaaleja nesteytetyn kaasun käytettävyyteen ja kapasiteetin myyntiin liittyvistä talousriskeistä. Uusien tietojen valossa myös sopimukset vastuiden ja velvoitteiden jaosta omistajakumppaneiden kesken ovat joko yksipuolisia tai tulkinnanvaraisia.

Kaupunginhallitus on velvoittanut Linnoituksen Voimaa selvittämään mahdollisuuksia yrityssaneeraukseen.

Se olisi toivottavaa; paitsi valtavat tappiot, herää myös kysymys yhtiön muista omistuksista. Linnoituksen Voimalla on mm. 50 prosentin osuus suurjänniteverkkoja hallinnoivasta Kaakon Alueverkosta.

Kaakon Alueverkko ja sen kehitys mahdollistaa alueella uusien, isojenkin teollisten investointien syntymisen. Yhtiö on myös tuottanut omistajilleen osinkotuloja. Mikä olisi sen kohtalo konkurssitilanteessa?

Näin Runebergin päivänä tulee lähes tahattomasti mieleen ote kansallisrunoilijan Sven Tuuvasta:

”…ja töitä teki kaikkia, päin mäntyyn kaikki vaan”. Optimistina voi kuitenkin toivoa, että perhana pysyy sillan takana.