Haminan sosialidemokraatit odottavat parantavansa asemiaan tulevissa kuntavaaleissa. Neljä vuotta sitten puolue sai 10 valtuutetullaan kakkospaikan. Pohjat hyvälle vaalimenestykselle luodaan onnistuneen ehdokasasettelun kautta.
– Nyt ennusmerkit lupaavat meille viime vaaleja enemmän. Ehdokasasettelua on jäljellä vielä pari viikkoa ja ehdokaslistamme on jo nyt edellisvaalien tasolla, kertoo Jarkko Harjumaaskola, vaalipäällikkö ja kaupunginvaltuutettu.
– Moni listallemme ehdokkaaksi lähteneistä ei ole koskaan aikaisemmin ollut mukana missään poliittisessa toiminnassa, mutta nyt on noussut halu antaa panoksensa kotikaupunkimme kehittämiseen.
– Luottamuksella, yhteistyöllä ja avoimin mielin kuntalaisia kuunnellen rakennamme yhdessä reilumman Haminan!
Uusia ehdokkaita sosialidemokraattien ehdokaslistalle tulee myös puoluetoimiston välittäminä.
– Me paikalliset valtuutetutkin otamme vastaan ilmoittautumisia.
Jonna Kajander hakeutui sosialidemokraattien ehdokaslistalle oma-aloitteisesti.
– Olin ehdolla valtuustoon jo vuosia sitten asuessamme Kuusankoskella, jossa sosialidemokraatit oli valtapuolue. Nyt katsoin, että on jälleen aika avata ovet poliittiseen toimintaan, sanoi Kajander, joka työskentelee Ekamissa tiimipäällikkönä.
Haminan sosialidemokraattien keskeiset vaaliteemat liittyvät opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Ammatillisessa koulutuksessa tulee lisätä lähiopetusta. Panoksia on kohdistettava entistä enemmän 2-asteen perusopetukseen.
– Haminan päättäjien on pystyttävä takaamaan lapsille ja myös opettajille terveelliset työskentelypuitteet. Siihen tähtäävät uudet kouluinvestointimme.
– Työpaikat ja alueen elinvoima ovat ykkösasioitamme ja niiden eteen on tehtävä työtä taukoamatta. Kaavoitus on meillä ajan tasalla ja Haminan markkinointi yleensäkin, sanoo vaalipäällikkö Harjumaaskola.
– Kaupungin tyhjille kiinteistölle on kehitettävä nopeampia ratkaisuja turhien kulujen minimoimiseksi. Liikuntapaikkojen maksujen pitäminen kohtuullisella tasolla on tärkeää. Esimerkiksi uimahallissa on pitkälti yli 100 000 käyntiä vuodessa.
– Kestävän kehityksen periaatteet on huomioitava kaikessa päätöksenteossa, samoin virkistysalueiden ja lähiluontokohteiden kehittäminen, esteetön Hamina.
Haminan sosialidemokraattien ehdokaslistalta puuttuvat valtuutetut Roni Yildirim, Markku Porkka ja Riitta Hytönen.
Vaasassa opiskeleva Yildirim huomasi opintojen ja valtuustotyön yhdistämisen ylivoimaiseksi. Kaksi kautta valtuutettuna istunut yrittäjä Porkka katsoi jo suorittaneensa kansalaisvelvollisuutensa. Sosiaalineuvos Riitta Hytönen luopuu valtuustotyöstä tehtyään pitkän ja ansiokkaan uran päättäjänä.
Vaalikausi on mennyt sodan varjossa
Haminan kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran vuonna 2001 valittu Titta Erkkilä (sd) oli silloin vielä tyttönimellään Hujakka. Hän on toiminut valtuuston puheenjohtajana pian päättyvän valtuustokauden ajan.
Tehtävä lankesi Erkkilälle vaalituloksen toiseksi suurimman puolueen sosialidemokraattien ykkösenä. Vaalien äänimäärissä Perussuomalaiset oli karvan verran edellä, mutta molemmat puolueet ylsivät 10 valtuustopaikkaan.
Maailma on suuresti muuttunut näiden neljän vuoden aikana. Korona-ajasta siirryttiin pian vaalien jälkeen Ukrainan sodan aikaan.
– Hamina ei onneksi ollut tehnyt strategiaansa Venäjän varaan, mutta toki itäkaupan hiipuminen on vaikuttanut kaupungin yritysten talouteen ja satamaan. Itse en kaipaa itärajaa auki, sanoo Erkkilä.
Haminan olisi pitänyt näiden neljän vuoden aikana hoitaa paremmin suhteita Arkadianmäelle, mutta kynnys nousta eduskuntaan on ollut haminalaispoliitikoille liian korkea. Läpimeno edellyttäisi aina ääniä myös yli puoluerajojen.
– Meidän olisi pitänyt yhdistää voimamme ja äänestää eduskuntavaaleissa yksi haminalainen edustaja eduskuntaan. Nyt tämä alue jää jatkuvasti paitsioon. Valitettavana esimerkkinä väylämaksut, nyt meillä ei ollut voimaa kääntää hallituksen päätä tuollaisen älyttömän päätöksen edessä.
Haminan valtuustokauden alkua leimasi vahvasti taistelu Kymsoten kanssa.
– Hyvinvointialueen syntymisen jälkeen keskustelu valtuustossa on siirtynyt palveluverkkoon ja energia-asioihin. Haminan ja Virolahden kuntaliitoksen kariutuminen harmittaa edelleen, sen eteen tehtiin aidosti kovasti työtä, harmittelee Erkkilä.
– Valtuustona emme ole onnistuneet selventämään kaikille kuntalaisille, mistä asioista kunta päättää ja mitkä asiat kuuluvat hyvinvointialueen päätösvaltaan.
Tämä näkyi esimerkiksi keskustelussa Haminan ja Virolahden kuntaliitoksesta:
– Virolahdella kuntaliitosta vastustettiin mm. sillä perusteella, että sitten kuntaliitoksessa terveyspalvelut lähtevät Virolahdelta, vaikka tosiasiassa kunta ei päätä enää sote- ja pela -asioista.
Haminan Energian talousongelmat ovat olleet viime kuukausina esillä. Ongelmien taustalla ovat 2010-luvulla tehdyt investointi biovoimalaitokseen ja panostus myöhemmin haudattuun Hanhikiven atomivoimalaan.
– Aikanaan päätökset vaikuttivat hyviltä, silloin aika oli toinen eikä riskejä ehkä osattu täysin nähdä. Jos haluaa olla jälkiviisas, pienen, silloin 100-prosenttisesti kuntaomisteisen yhtiön ei olisi pitänyt ihan kaikkeen lähteä.
– Soten siirtyminen kunnilta hyvinvointialueelle on yksi syy Haminan talousahdinkoon. Meitä rangaistaan negatiivisilla valtionosuuksilla. Viime vuonna Hamina maksoi kolme miljoonaa euroa valtiolle siitä hyvästä, että sai hoitaa lakisääteisiä tehtäviä. Tänä vuonna summa on onneksi pienempi, reilut puolitoista miljoonaa, avaa Titta Erkkilä syitä Haminan talousahdinkoon.
