Reimarin erikoisnumero on ilmestynyt 30.12.2024 poikkeuksellisesti vain verkossa. Jakelupäivien osuttua arkipyhään paperilehden jakelua ei ollut saatavilla. Käy lukemassa erikoisnumero, mukana lukijoiden vuoden 2024 kohokohtia!

Me pärjäämme kyllä, lupaa puolustusvaliokunnan puheenjohtaja

Jukka Kopran mukaan eduskunta sorvaa parhaillaan Suomen puolustustoiminnan peruslinjoja kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Kopra käväisi maanantaina Haminassa valamassa uskoa siihen, että Suomi on hyvin varautunut muuttuneen maailmantilanteen haasteisiin.

Perusteena on hänen mukaansa se, että maanpuolustus on otettu tosissaan jo kymmeniä vuosia ja myös 90-luvulla, jolloin monet muut maat lakkauttivat armeijansa. Kopra antoi silloisille päättäjille täyden tunnustuksen.

Kopra listasi maailman turvallisuutta horjuttavat epävarmuustekijät Kiinan ja Taiwanin sekä Pohjois- ja Etelä-Korean kiristyvistä suhteista Lähi-idän kriisin, Afrikan, Ukrainan sodan ja Balkanin maissa kiristyneen ilmapiirin kautta Euroopan Unioniin, joka nyt kipuilee, kun Trumpin johtama Yhdysvallat haluaa vetäytyä Euroopan puolustamisesta. Kopralta riittää ymmärrystä Trumpin politiikalle. 

– Jos tilanne ”perkelöityy” lisää, niin Euroopan pitää pystyä huolehtimaan omasta puolustuksestaan, Kopra sanoo.

 – Vaikka Ukrainaan tulisi rauha huomenna, se ei tarkoita sitä, että maailma rauhoittuisi. Kopra huomauttaa, että Venäjä on Ukrainan sodan aikana kyennyt kehittämään armeijaansa ja sotakalustoaan pakotteista huolimatta. Siihen on kyettävä vastaamaan.

Kopran mukaan Suomen puolustuskykyä on vahvistettu vastaamaan sotilaalliseen uhkaan. 

– Nato-jäsenyys oli hurja harppaus pelotteen valmistelulle.

Tällä hetkellä kansa on Kopran mukaan myös varsin yhtenäinen puolustuskysymyksissä. 

– Maanpuolustustahto on korkealla ja sen merkitys on tajuttu Venäjälläkin. 

Yhtenäistä linjaa kuvaa se, että Suomen puolustusbudjetti on kaksinkertaistunut. Pelkästään amerikkalaisten F-35 hävittäjien hankinta maksaa yli 8 miljardia euroa.

Siksi Kopra ei pidä suurena ongelmana sitä, että Nato voi vaatia jäsenmaita käyttämään puolustusmenoihin 3,5 prosenttia BKT:sta, kun Suomen osuus tällä hetkellä on 2,6 prosenttia. Moni Nato-maa on kaukana jäljessä. Maksuosuuksista päätetään kesäkuussa Haagissa. 

Hallinkulmaan Kopraa kuuntelemaan tulleita haminalaisia askarruttivat monet käytännön asiat, kuten mitä pitäisi tehdä Venäjän varjolaivastolle ja riittääkö Suomella ohjuksia. Kopran mukaan laivat pitää saada pakotteiden piiriin ja ohjuksia hankitaan lisää USAsta ja Israelista.

Kysyjiä kiinnosti myös, voisiko Suomikin aloittaa droonien ja jalkaväkimiinojen valmistuksen. Haminaan kun tarvittaisiin kiireesti uusia teollisuuslaitoksia. Jukka Kopra harmitteli sitä, että puolustusvaliokunnalla ei ole valtuuksia perustaa tehtaita, mutta idean hän lupasi viedä eteenpäin.

Lue lisää aiheesta:

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli

Lue myös