Kaupungin tilinpäätös julkistettiin maanantaina Haminan kaupungin tulos tilikaudelta 2024 oli 9,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tulos olisi ollut noin miljoona euroa yli ilman Haminan Energian, nykyisen tynkäyhtiö Linnoituksen Voiman 10 miljoonan euron alaskirjausta.
Tulosta rasittavat myös mm. sisäilmaongelmien takia tyhjennetyn kaupungintalon alaskirjaus (n. puoli miljoonaa), sekä luottotappiot Uuperin Rinteet Oy:n konkurssista (100 000 euroa) ja sovitelluista vuokrasaatavista Kotkan Saaret Oy:ltä.
Kaupungin käyttötaloutta on saatu tasapainoon sopeuttamistoimilla, menokurilla ja korostamalla talouden johtamisen merkitystä tulosalueittain.
Kaupunki onnistui vähentämään nettomenojaan yli 5 miljoonalla. Tulosalueitten toimintakatteen vertailu paljastaa, että kasvatus- ja koulutuspalveluiden kate on euromääräisesti eniten plussalla (1,6 miljoonaa). Suhteellisesti se edustaa kuitenkin vain n. 4 prosenttiakasvatus- ja koulutuspalveluiden budjetista.
Toimintakulujen alitusta selitetään mm. Poitsilan koulun ja esikoulun sekä Kurkitien päiväkodin lakkauttamisella. Luvut eivät suoraan kerro niiden vaikuttavuudesta itse toimintaan, eikä tulosalueita voi verrata keskenään.
Sopeuttamistoimena kaupunki käynnisti viime vuonna yt -neuvottelut, joiden seurauksena 12 henkilöä sanottiin irti.
Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) laskivat edellisvuodesta 8,5 miljoonaa euroa, josta yhteisöverojen osuus on 5,9 miljoonaa.
Lainaa kaupungilla on asukasta kohti 3659 euroa.Vuosikate asukasta kohti on 582 euroa.
Haminassa oli asukkaita vuoden lopussa 19 316. Vähennystä edellisvuoteen oli 218 henkilöä. Uusia haminalaisia syntyi vuoden aikana 81.
Kuoppainen meno jatkuu
Hamina LNG hakee kaupungin omistamaa Linnoituksen Voimaa konkurssiin maksamattomista veloista; yrityksellä on kuitenkin tavoitteena päästä velkasaneeraukseen. Jos huonosti käy, haihtuvat kaupungin loputkin sijoitukset energiayhtiöön vielä toisella, n. 7 miljoonan alaskirjauksella. Haminan Vesi teki voittoa 200 000 euroa.
Suomen talous on edelleen taantumassa, ja työttömyys kasvussa. Työ-, elinkeino- ja kotoutumispalveluiden siirtyminen kuntien muodostamien työllisyysalueiden vastuulle vuoden alussa kasvattaa oleellisesti työttömyydenhoitokustannuksia kunnissa. Taantuma ja väestönkehitys näkyvät verotulojen kehityksessä.
Viime vuoden tuloksesta voidaan positiivisena nähdä nettomenojen 11,7 prosentin lasku tilanteessa, jossa kuntien nettomenot keskimäärin kasvoivat lähes kaksi prosenttia.
Kaupungin talousjohtaja Olli Vilen ennakoi kuluvan vuoden talousnäkymiä haasteellisiksi:
– Vuoden 2025 talousarvio on 0,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vaarana on, että verotulokehitys, negatiivinen valtionosuuspäätös (-0,3 miljoonaa euroa) ja työttömyyden hoidon kasvavat kustannukset heikentävät tulosta budjetoidusta.
