Reimarin erikoisnumero on ilmestynyt 30.12.2024 poikkeuksellisesti vain verkossa. Jakelupäivien osuttua arkipyhään paperilehden jakelua ei ollut saatavilla. Käy lukemassa erikoisnumero, mukana lukijoiden vuoden 2024 kohokohtia!

Miten kansainvälistyvä Hamina ottaa tulijat mukaan elämänmenoon

Haminan elinvoimajohtaja Mia Hämäläinen, investointitoiminnan asiantuntija Harri Eela Cursorilta ja Google Haminan operatiivinen johtaja Olavi Kemppi näkevät kansainvälisyystyössä katetta Haminan ”maailmanluokan pikkukaupunki” -sloganille.

Ulkomaalaisena töissä Haminassa; millaista täällä on asua? Löytyykö tietoa palveluista ja mitä täällä voi tehdä? Kuka auttaa, kun et osaa suomea?  

Kansainvälisten yritysten myötä työperäinen maahanmuutto Haminassa lisääntyy. Viime viikolla kaupungin elinvoimaverkoston keskustelutilaisuudessa pohdittiin, miten edistetään muuttajien viihtyvyyttä ja autetaan heitä integroitumaan paikkakunnalle.

Englanninkieliseen tilaisuuteen osallistui niin Haminassa asuvia ja työskenteleviä ulkomaalaisia, kuin yrityksiä, joiden henkilöstö on kansainvälistä.

– Isoin haaste on kielimuuri. Viestintä esim. palveluista ja kaupungin tapahtumista on suomeksi. Ulkomaalaisen on vaikea saada tietoa, toteaa Yasmin Ramm.

Saksasta Suomeen ja Haminaan muuttanut Ramm opiskelee Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa kansainvälistä MBA-tutkintoa ja on sen puitteissa tehnyt tutkimusta, miten kaupunki voisi edistää ulkomaalaisen työvoiman integroitumista Haminaan.

– Mahdollisuuksia kielen opiskeluun olisi lisättävä ja parannettava, Ramm ehdottaa.

Hän nosti esille myös työntekijän mukana muuttavan perheen aseman vieraassa kulttuurissa. 

– Syrjäytymistä tapahtuu helposti, jos puoliso jää ilman töitä. Omien tukiverkostojen saaminen on todella tärkeää.

Keskusteluissa heiteltiin erilaisia ideoita kotiutumisen helpottamiseksi. Kaupungin viestintä voisi tuottaa koottua ja kohdennettua tietoa Haminassa asuville vieraskielisille. Ihanteellista olisi saada myös yhteinen kohtaamispaikka, joka loisi tilaisuuksia verkostoitumiseen sekä keskenään että haminalaisten kanssa.

– Apua saatetaan tarvita esimerkiksi ruokakaupassa asiointiin, tai mihin tahansa arjen asiaan. Parasta kotoutumistyötä on, kun paikalliset ottavat muualta tulleen mukaansa arjen toimintoihin, ruokakauppaan, uimahalliin tai vaikka sienimetsään.

Raatihuoneella pidettiin mielenkiintoisia alustuksia. Toinen Leipä -leipomoyrittäjä Jérôme Jouanno kertoi, millainen oli hänen polkunsa yrittäjäksi Suomessa. Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelu MOONA:n työntekijät kertoivat toiminnastaan. 

– Meillä on Kotkassa joka arkipäivä palveleva toimipiste. Haminaan Rauhankatu 8:an MOONA rantautuu aina tiistaisin klo 8-15.30 väliseksi ajaksi, kertoo palvelupäällikkö Anu Kilpinen MOONA:sta.

Useimmissa työpaikoissa edellytetään riittävää suomenkielen hallintaa. Kielen ja kulttuurin opettamisesta maahanmuuttajille on vapaan sivistystyön sektoria edustavalla Kymenlaakson Opistolla pitkä kokemus. Opiston Haminan toimipisteessä on tällä hetkellä 8 opetusryhmää, joissa opiskelee suomea 141 henkilöä.

Ravintola-yrittäjä René Rahikka (vas.) ja leipuri Jérôme Jouanno ehtivät jo miettimään hyvän ruoan merkeissä tapahtuvaa kansainvälistä kohtaamistapahtumaa. Jasmin Ramm on havainnut sosiaalisen verkostoitumisen tarpeen myös tutkimuksessaan.

– Opiskelijoistamme noin puolella on ylempää opistotasoa ja korkeakoulutasoa vastaava koulutustausta, ja yleisesti ottaen he ovat työllistyneet hyvin, suomenkielen opettaja Annukka Mack toteaa.

Cursorin Invest in -palveluiden asiantuntija Harri Eela kertoi mm. Cursorin roolista ulkomaisten investointien houkuttelusta alueelle, ja erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittamisesta monikansallisissa hankkeissa.

Kaupunki on käynnistänyt Kohti uutta kotia -nimisen hankkeen ulkomaalaistaustaisten kotoutumisen tukemiseksi. Keskustelutilaisuus oli hyvä alku ideoiden ja yhteistyön kehittämiselle edelleen.

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli