1950-luvun alkupuolella suomalaisessa metsäteollisuudessa elettiin korkeasuhdannetta. Niinpä valtionyhtiö Enso-Gutzeit ryhtyi rakentamaan Vehkalahden Summaan uutta ja suurta paperitehdasta.
Rakennustöissä hääri parhaimmillaan 1 500 miestä. Tehtaan ensimmäinen paperikone käynnistyi 8. maaliskuuta 1955, eli tasan 70 vuotta sitten. Paikkakunnan suurin yksityinen teollisuuslaitos ja työllistäjä jätti toimintansa aikana pysyvät jäljet ympäristöönsä.
Ensimmäinen paperikone – tuttavallisemmin PK 1 – oli käynnistyessään lajissaan Euroopan suurin ja nopein. Jo vuonna 1956 aloitettiin louhintatyöt PK 2:n asentamiseksi samaan teollisuuskompleksiin.
Yhden koneen varassa toimivalla paperitehtaalla näet äkillinen seisokki tarkoittaa koko sen ympärille rakennetun laitoksen nopeaa jäähtymistä, ja tuotannon ylösajo on vaikeaa. PK 2 käynnistyi alkuvuodesta 1958.
Kolmaskin paperikone aloitti tuotantonsa 1960-luvun loppupuolella. Summassa tuotetun paperin laadussa oli aluksi toivomisen varaa, paljolti siksi että kokeneita paperintekijöitä oli tehtaalla vähän.
Suurin osa töihin palkatuista työntekijöistä oli maatilojen poikia Vehkalahden kyliltä. Vähitellen kuitenkin ammattitaito karttui, ja tuotannon laatu parani.
Aluksi monet tehtaalaisista kävivät töissä entisiltä kotipaikoiltaan käsin, tai he asuivat tehtaan parakkikylässä. Vehkalahden kunta hankki omistukseensa rakentamiseen erinomaisen sopivaa hiekkakangasta tehtaan pohjoispuolelta, kaavoittaen sen omakotitaloalueeksi.
Enso-Gutzeit tuki hartiapankkirakentajia lainoituksin ja tarvikkein. Haminan nykyinen Uuden-Summan kaupunginosa alkoi hahmottua kartalle.
Kunnan suunnitelmat olivat kunnianhimoiset. Niiden mukaan uusi kuntakeskus olisi sijoittunut johonkin nykyisen Murtalhon seutuville.
Alueen suunnittelijana olisi toiminut jo 1950-luvulla läheisen Petkeleen asuinalueen suunnitellut maineikas arkkitehti Alvar Aalto. Hänen käsialaansa olivat myös tehtaan vanhimpien osien piirustukset.
Kuntapäättäjien ja Aallon näkemykset eivät kuitenkaan kohdanneet, ja hän päättikin suunnata muiden haasteiden pariin.
1980-luvulla Uudessa-Summassa asui jo noin 500 kotitaloutta, joukossa noin puolet paperitehtaan työntekijöistä. Metsäteollisuudelle tyypilliset nousu- ja laskusuhdanteet näkyivät monena vuotena tehtaan tuloslaskemien viimeisillä riveillä.
Toimintansa aikana sen koneet ehtivät tuottaa useita eri paperilaatuja. 1990-luvulta lähtien kiihtynyt paperin kulutuksen lasku sekä globalisaatio, eli tuotannon siirtyminen lähelle lopputuotteiden markkinoita ja/tai halvempien tuotantokustannusten maihin, alkoivat ennustaa huonoja aikoja summalaisille.
Ensimmäinen paperikone suljettiin Summan suurissa saleissa vuonna 2003, viimeiset kaksi vuonna 2008.
Seuraavana vuonna yhdysvaltalainen hakukonejätti Google ilmoitti ostavansa entisen tehtaan itselleen, ja sijoittavansa sen tontille palvelinkeskuksen. Tämän vuoden loppuun mennessä Google on investoinut syksyllä 2011 avattuun keskukseensa noin 4,5 miljardia euroa.
Entisen paperitehtaan rakennuksia ja muita toimintoja hyödyntävä palvelinkeskusalue työllistää nykyisin suoraan noin 400 henkilöä. Heitä varten ei enää perustettu uutta asuinaluetta modernien ”pitkien piippujen” äärelle.
Lähteitä:
Hannu Suntio 1980: Vehkalahden pitäjäkirja 2
Jyrki Seppälä ja Tauno Paavonen 2005: Tehdas meren rannalla: Paperiliiton Summan osasto 18.
