Reimarin erikoisnumero on ilmestynyt 30.12.2024 poikkeuksellisesti vain verkossa. Jakelupäivien osuttua arkipyhään paperilehden jakelua ei ollut saatavilla. Käy lukemassa erikoisnumero, mukana lukijoiden vuoden 2024 kohokohtia!

Salmenkadun rapistunut kaunotar saa uuden elämän

Tammisalmi puutarhan puolelta. Aalto -yliopiston arkkitehtiopiskelija tekee diplomityönä talon rakennehistoriaselvitystä.

Pappilansalmen koulun ja Kekkosenkadun väliin jäävällä pienellä kadunpätkällä on jo pidemmän aikaa seissyt tyhjillään empiretyylinen huvila. Vaakavuorattu hirsitalo on rapistunut, mutta sen selkeät linjat, puutarhan puolelle jäävä, antiikin temppelin päätyaihetta mukaileva keskiuloke ja koristeelliset puuleikkaukset herättävät uteliaisuuden; millainen on talon historia, ketkä ovat sitä asuttaneet.

Huvila olisi kenties jatkanut rauhassa rapistumistaan, mutta sitten tapahtumien kulun muutti eräs jouluvierailu.

Katri Einola ja Oskari Aaltonen vierailivat Haminassa Katrin äidin luona. Pariskunta oli etsinyt vanhaa hirsitaloa kunnostettavaksi vapaa-ajan asunnoksi perinnerakentamisen keinoin. Sopivaa ei ollut löytynyt, ei ennen kuin se tuli vastaan jouluaattoaamun kävelyretkellä v. 2023.

– Talo kiinnosti meitä kovasti. Saimme tehdä kauan selvitystyötä, ennen kuin talon omistussuhteet selvisivät, kertoo Katri Einola.

Talo kuului perikunnalle, joka Katrin ja Oskarin iloksi suostui kauppaan.

– Kaupat tehtiin elokuussa -24. Välillä kyllä mietittiin, että olemmeko todellakin valmiita tähän, sillä talo on huonossa kunnossa.

Oskari Aaltonen ja Katri Einola ostivat huvilan vapaa-ajan asunnoksi. – Voi olla, että muutamme tänne joskus pysyvästi. Kestävän kaupunkikehityksen asiantuntija Katrin ja it-alalla työskentelevän Oskarin työpaikat ovat Helsingissä, mutta nopeat liikenneyhteydet ja etätyön mahdollisuudet lyhentävät välimatkaa.

Kahden kuntotarkastuksen ja museoviraston ja perinnerakentamisen asiantuntijoiden kanssa käytyjen neuvonpitojen jälkeen työt ovat käynnistyneet, itseasiassa varsin reipasta tahtia. Tehtävää on paljon.

Ensin piti tontilta raivata villiintynyttä kasvustoa ja kartoittaa huonokuntoiset, liian lähellä taloa kasvavat puut. Myös talon tyhjennys irtaimistosta vei useamman kuukauden ennen varsinaisten purkutöiden alkua.

– Olemme rakentaneet risujätteestä pörriäisten iloksi komeat risuaidat tontin ympärille. Muutenkin on sukulaisten ja kavereiden talkooapu ollut korvaamatonta, Katri ja Oskari kiittävät.

– Ammatti-ihmiset tekevät kaikki vaativat työt. Meidän työtämme on tähän asti ollut tavaroiden kanniskelu. Jatkossa tehdään itsekin remonttitöitä, esimerkiksi kun lattiat rakennetaan uudestaan, sanoo Oskari, jonka haastattelupäivän kätten jälki näkyy kunnioitettavan kokoisena kasana siirtolavalla.

Yllätyksiäkin on vanhan talon kunnostus tarjonnut. Talossa on tehty korjauksia kullekin ajalle tyypillisin menetelmin. Mm. alapohjan ilmanvaihto on jonkin remontin yhteydessä tukittu, ja purukerroksen alta löytyneet haljenneet betonilaatat ovat päästäneet kosteuden rakenteisiin. Myös seinärakenteita joudutaan vaihtamaan.

– Yhden vinkin voin nyt kokemuksesta antaa kaikille talon remontoijille: älkää ainakaan polyuretaania käyttäkö. Sen ja erinäisten muoviviritelmien ansiosta menee paljon hirsiä vaihtoon.

Hirsirungon korjausta tekee Hirsiveisto Härmä Korialta. Yritys on erikoistunut vanhojen puu- ja hirsirakennusten sekä hirsirakenteiden vaativiin korjaustöihin. 

– Nyt pohditaan ammattilaisten kanssa, miten talon runkoa nostetaan korjausten ajaksi. Kolmesta huoneesta löytyi nimittäin kipsikatto listoineen, mikä herätti museovirastonkin mielenkiinnon. Rungon korjaustöissä on vaarana, että kipsikatot halkeavat ja murentuvat.

Muutakin jännittävää on huvilasta löytynyt, kuten monet eri tapettikerrokset ja hirsirakentajien huomio erityisistä nurkkalukoista – vastaavalla menetelmällä tehtyjä he ovat aiemmin nähneet vain kirkoissa.

Muutamissa huoneissa on kipsikatto listoineen, mikä viittaa siihen, että talossa on asunut varakasta väkeä.

– Siksi mietimmekin, että onko huvilalla jotain yhteyttä tuon koulun (Pappilansalmen koulu) paikalla aikoinaan sijainneeseen pappilaan. Talostamme on vanhimmat saatavilla olevat verotiedot vuodelta 1886, mutta vanhin osa rakennuksesta saattaa museoviraston mukaan olla 1700 -luvun puolelta.

Koska talon nimi ei ole tiedossa, ovat Katri ja Oskari nimenneet sen Tammisalmeksi.

– Tässä on asunut henkilö, joka on ollut töissä maa- ja metsätalousministeriössä. Hänen istuttamiaan ovat tontin monet jalopuut, kuten tuo tammi.

Katri ja Oskari kiittävät perinnerakentamisen ammattilaisia ja museoviraston, sekä kaupunginmuseon ja rakennusvalvonnan väkeä tähänastisesta avusta. 

– XAMKin rakennetekniikan opiskelijat ovat hyödyntäneet taloa opinnoissaan; he tekivät talosta mm. kuntokartoitusharjoituksen.

Tammisalmen isäntäväki mainitsee vielä haminalaiset, jotka ovat ottaneet heidät hyvin vastaan ja kiitelleet talon kunnostamisesta. 

– Olemme tavanneet ihmisiä, joilla on omakohtaisia muistoja tästä talosta. Niitä on ollut hauska kuulla, sillä talon aiemmat vaiheet kiinnostavat meitä. 

Voit tutustua Tammisalmen kunnostuksen vaiheisiin tarkemmin instagramissa huvila_haminassa -tilillä.

Polyuretaani on kuin syöpäkasvain hirren pinnassa. Muun muassa ikkunoiden alapuolelle rakenteisiin puhallettu polyuretaanivaahto on pilannut hirsirakenteita.

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli