Sunnuntaina vietetään äitienpäivää. Se, kuten monet muutkin juhlapäivät, herättävät tunteita, jotka eivät aina ole pelkästään positiivisia. Juhlapäivän viettoon liittyy vahvoja perinteitä ja muistoja, ja ne nousevat korostetusti esiin juhlapäivän alla niin mediassa kuin julkisessa keskustelussa. 

Mutta kaikki eivät välttämättä mahdu perinteen ja normien määritelmän sisään. 

Jonkun perheessä ainoa vanhempi on isä. Toisessa perheessä on kaksi isää, tai kaksi äitiä. Jonkun äiti on poissa syystä, joka aiheuttaa surua, ja äitienpäivän vietto voi tuntua raskaalta.

Kasvatusammattilaisia onkin ohjeistettu ottamaan huomioon perhetilanteiden monimuotoisuus äitien- ja isänpäivän perinteiden opetuksessa. Kortin tai pienen lahjan voi yhtä hyvin tehdä vaikka vain isoäidille, tai sille läheisimmälle, oli äiti tai ei. Kortin ja ruusun sijaan juhlapäivän perinteeksi voi tehdä yhteisen hyvän aterian tai mukavan retken.

Omalla kohdalla ikimuistoisin äitienpäivä oli lämmin toukokuun toinen sunnuntai, jolloin öljysimme pihakalusteet, minkä jälkeen syötiin makaronilaatikkoa.

Hyvää juhlapäivää äideille ja muille raikkaille.