Suomi päättää vielä tällä viikolla venäläisten turistien maahantulon merkittävistä rajoituksista. Rajoitukset merkitsevät selkeää linjanmuutosta hallituksemme politiikassa, sillä tähän saakka olemme kohdelleet itäturisteja avoimin ovin.

Tiukkaan linjaan jää kuitenkin muutamia porsaanreikiä. Poikkeuksen viisumisääntöihin tekevät perheet, joiden jäseniä on rajan molemmin puolin sekä opiskelijat, joiden opinnot Suomessa ovat kesken.

Suomi on saanut väljillä viisumipäätöksillään huomiota Baltian maissa sekä Puolassa, jotka ovat sulkeneet ovet Venäjän turisteilta kokonaan. Päätös Baltiassa ja Puolassa on itsenäinen toisin kuin Suomessa, jossa hallinnon juristit tutkivat kansainvälisiä pykäliä edelleen: voiko maa kieltää toisen maan turistien tulon?

Viikonlopun aikana itärajamme yli tuli noin 17 000 venäläistä. Osa jatkoi matkaa välittömästi muihin Shengen-maihin Eurooppaan tai Baltian maihin. Osa jäi Suomeen lomailemaan ja oli niitäkin, jotka olivat epätietoisia tulevaisuudestaan. Monien taustalla kaihersi Putinin päätös liikekannallepanosta: haluja Ukrainan sotaan ei taida olla yhdelläkään Suomeen saapuneella miehellä.

Suomessa voi olla hyvinkin lähitulevaisuudessa mittava määrä venäläisiä turvapaikan hakijoita, mutta turvapaikkaa ei heltiä kutsuntoja pakoileville. Perusteena hakemuksen hyväksymiselle voi olla kuitenkin pelko syyllistymisestä sotarikoksiin. Siihenhän jokainen Ukrainassa sotiva venäläinen syyllistyy automaattisesti.

Venäjältä on jo maanantaihin mennessä lähtenyt ulkomaille 260 000 kutsuntakelpoista miestä. Heitä on Suomessa, mutta heitä on kaikissa Venäjän naapureissa, joiden portit tulijoille ovat avoinna.

Maamme hallituksen on päätettävä, onko tuhansiin ja tuhansiin nouseva venäläisten miesten määrä meille turvallisuusuhka! Baltiassa juuri turvallisuusuhka oli perusteluna maahantuonnin lopettamiseen.

Jorma Haapamäki

Päätoimittaja