Suomen luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistys on vuosittain järjestänyt yhteistyössä Haminan kirjaston kanssa näyttelyn Luonto lainassa -viikolle. Viikon teema on ilmastokriisi. Tänä…
Kirsi Niskanen (oik.) ja Raija Seppälä merkkaavat maailmankarttaan neuloilla kriittiset luontokohteet.
Marraskuussa 2020 Merikadun kevyenliikenteen väylän varteen istutettiin yhteensä satakunta rauduskoivua ja terijoensalavaa.
Onko koivun kaatanut tuuli ja lumimyrsky ja ovatko rusakot vain viimeistelleet tuhon?
Matinsaarta eivät kaikki haminalaisetkaan tunne, mutta yllättävän moni kuitenkin.
Pilkkijöitä kolmessa polvessa. Japa (oik.) Kouvolasta käy usein Matinsaaressa pilkillä, ja mukana on yleensä myös Kotkassa asuva tytär Mira lastensa Theon (4 v.) ja Vienon (1 v.) kanssa. – Olen pitänyt joskus täällä venettäkin. Täällä on hienot maisemat ja tänne on helppo tulla lastenkin kanssa.
Ikääntyneillä ihmisillä on vahva luontoyhteys ja ymmärrys luonnon monimuotoisuudesta, sillä luonnolla on suuri merkitys heidän hyvinvointiin.
Grillimakkara ja kuuma mehu maistuivat luontopolun jälkeen: Sirpa Piilola (vas.) ja Leena Kaukiainen.
Haminan Myllykylässä sijaitsevaan mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelukeskuksen metsäpuistoon on EU:n aluekehitysrahaston tuella avattu luontopolku.
Köckritzin puistoon tutustumassa vas. Laila Köckritz, Helena Köckritz, Päivi Kärhä, Lauri Korhonen ja Anni Seppälä.
Lauantain 14.8. rajun ukkospuuskan jälkiä korjailtiin Hevoshaassa vielä viime viikolla.
Kuljetus Suoknuutin harvesteria hoiteli mestarina Kari Torniainen, metsurin töitä teki Jussi Suurnäkki.
Virolahden Bunkkerimuseolla järjestetyllä pop up Luonto Torilla myynnissä oli luonnonantimista valmistettujen syötävien herkkujen lisäksi myös luonnonkosmetiikkaa ja kasveilla värjättyjä lankoja.
Tanja Hakoluoto näyttää, miten hyvin kasveilla värjätyt langat sopivat yhteen varjäämättömien lampaanvillasta kehrättyjen lankojen kanssa.
Virolahden Koivuniemessä on pörrännyt jo 23 vuoden ajan Koivuniemen Mehiläispesän ahkerat hunajantuottajat.
Tarhaoloissa mehiläisillä on suojaa ja ruokaa. Ne eivät selviä kovista pakkasista, joten mehiläiset selviytyvät harvoin vapaana Suomen luonnossa.
Suomen vaelluskalat ovat uhanalaisia, koska pienet puromme ja jokemme ovat täynnä kutuesteitä. K-ryhmä ja ympäristöjärjestö WWF tekevätkin yhteistyötä K-kalapolut -hankkeessa uhanalaisten vaelluskalojen pelastamiseksi järjestäen eri puolilla Suomea vesistöjen kunnostustalkoita, joissa jokainen voi olla avuksi.
Meltissä Kirkkojärven luonnonsuojelualueen reunamilla on kamppailtu neljä kesää mittavan lupiiniongelman kanssa.
Seppo Karjalainen (vas.), Katja Räsänen-Risu, Kirsi Niskanen ja Anne Nisula Suomen Luonnonsuojeluliitto Kaakkois-Kymi ry:stä urakoivat tehdäkseen tilaa alkuperäislajeille. Talkootyöstä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä yhdistykseen, jolta saa ohjeet siistittävästä alueesta ja lupiinin hävitysmenetelmistä.