Hamina Tattoo -sotilasmusiikkifestivaalin aikana on ainutlaatuinen tilaisuus nähdä haminalaisen sotilasmestari (evp) Ismo Flinkin keräämä mittava kokoelma suomalaisten rauhanturvaajien merkkejä ja tunnuksia vuosilta 1956–2016. Rauhanturvaajien 60-vuotisjuhlavuonna ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan esillä olevassa yksityisessä kokoelmassa erilaisten virallisten ja epävirallisten kangas- ja metallimerkkien määrä lähentelee tuhatta.

Lisäksi näyttelyssä on nähtävillä palvelus- ja lomapukuja, jalkineita, kypäriä, baretteja, irtohihoja, operaatioiden muistotauluja, lippuja ja paljon muuta.

– Sotamuseossa on vain murto-osa tässä kokoelmassa olevista merkeistä. Sotamuseoon on päätynyt pääosin vain operaatioiden viralliset merkit, moninkertainen rauhanturvaajaveteraani Ismo Flink sanoo.

– Tähän on varmasti vaikuttanut se, että pääesikunta on aina ollut hieman epävirallisia merkkejä vastaan. Valtaosa rauhanturvaajien merkeistä on kuitenkin epävirallisia, joita rauhanturvaajat itse teetättivät eri operaatioalueilla.

– Nykyisin epävirallisten merkkien käyttö on virallisesti kielletty, mutta ainakin pienemmissä operaatioissa vielä vanha menneiden vuosikymmenien henki tuntuu olevan voimissaan.

Flink ei näe mitään pahaa epävirallisten merkkien käytössä, päinvastoin.

– Komppania, joukkue ja ryhmätason merkit lisäävät joukon yhteishenkeä. Muiden maiden armeijoilla epävirallisten merkkien positiivinen vaikutus on osattu ottaa huomioon jo pitkään ja tähän tarvittaisiin selkeää asennemuutosta myös pääesikunnalta, Flink perää.

Ismo Flink on itse ollut mukana viidessä eri rauhanturvaoperaatiossa neljällä eri vuosikymmenellä, ensimmäisen kerran YK:n alaisessa UNIFIL-operaatiossa Libanonissa 1980-luvulla ja 1996 Bosnia-Hertsegovinassa. Se oli myös ensimmäinen NATO-operaatio, johon suomalaiset osallistuivat. 2001 Flink oli Mosambikissa YK:n alaisessa humanitaarisessa miinanraivausoperaatiossa miinanraivaajana ja 2008 EOD-ryhmänjohtajana Kosovossa. Kosovon operaatio oli myös Naton alainen. Vielä 2014 Ismo Flink kävi eläkepäivillä EU:n alaisessa operaatiossa Malissa EOD/C-IED-kouluttajana.

Flinkin kimmoke merkkien keräilyyn lähti miehen omista operaatioista. Hän sanoo, että kokoelman keräämiseen on mennyt vuosia. Se on vaatinut satoja viestejä ja puheluita ja rahallinen panostuskin on ollut merkittävä. Hän myös toivoo, että jonakin päivänä jokin säätiö ostaisi koko kokoelman museoitavaksi. Ja haaveena on myös joskus julkaista kirja suomalaisten rauhanturvaajien merkeistä ja tunnuksista.

Rauhanturvaajien merkit -näyttely on nähtävillä RUK:n päärakennuksen alakerrassa torstaina ja perjantaina 4.–5.8. kello 10–20 ja lauantaina 6.8. kello 10–21. Näyttelyyn on vapaa pääsy.